Torikauppa on murroksessa

|

Kaija Ahosen tuntevat kaikki paikallisista asukkaista kesävieraisiin.
Kaija Ahosen tuntevat kaikki paikallisista asukkaista kesävieraisiin.

Mitä tulevaisuus tuo ja tekee torille, on arvoitus.

– Kun tulin tänään torille, löin oikein itseäni rintaan, että täällähän on paljon kauppiaita vuodenaikaan nähden, kertoo Kaija Ahonen.
– Torin joka nurkassa tapahtuu jotain. On tullut uusi keittolounaspaikka, ja myös pari uutta kukkakauppaa.
Uuden torin aikana jopa 12 kukkakauppaa on hävinnyt.
– Se on isoin muutos ollut viime vuosien aikana, sanoo Ahonen.
– Aikanaan täällä oli valtava kukkameri. Mutta pari vuotta kestänyt remontti karkotti esimerkiksi joroislaiset myyjät muualle.

Myös maatalous on muuttunut siten, ettei enää ei ole olemassa samassa mittakaavassa pieniä maatiloja, jotka viljelisivät torille.
– Niitä on nyt vielä Pettisen Pekka, Pulkkisen Mauno, Puikkosen Tero, Vitikaisen Eeva ja Teräsalmen Panu, listaa Ahonen.
Jälleenmyyjänä toimii vielä jouluun saakka Ahosen puoti tuonne jouluun saakka.

Torikausi on lyhentynyt. Kun se ennen kesti pääsiäisestä lokakuulle, on kauden pituus nykyisin toukokuusta suurin piirtein koulujen alkuun. Yrittäjän pitäisi saada kolmessa kuukaudessa tehtyä vuoden tili.
– Torista on muotoutumassa pikkuhiljaa pienten ruokapaikkojen ja tapahtumien keskus, sanoo Ahonen.
– Kahvilat ovat puolisen vuotta auki ja tuskin katoavat minnekään, mutta arkitorikaupalta vapautuu koko ajan lisää tilaa. Arkitorikauppa on hiipumassa, enää ei synny uusia torikauppiaita.

Ahonen ennustaa, että muutos tapahtuu pikkuhiljaa.
– Torikauppiaitten keskuudessa on keskusteltu, että satamassa pidettävät Suurmarkkinat ja muut tapahtumat eivät meidän toimintaan juurikaan vaikuta. Ennemminkin uskomme, että satamassa olevat tapahtumat vaikuttavat positiivisesti. Yleensä matkailija hakee torin kaupungista riippumatta, sanoo Ahonen.
– Kuitenkin, kun Hallitustorille saadaan esiintymislava ja muut suunnitelmat valmiiksi, arkitorikauppa joutuu väistymään. Sinänsä surullista, sillä ihmiset koko ajan enemmän ja enemmän kysyvät luomua ja lähiruokaa. Mistä sitä paremmin löytäisi kuin torilta?
– Voi olla, että pian torilta saa vain sellaista ruokaa, jonka asiakas kantaa pois vatsassaan, miettii Ahonen.

Mikkelin kaupungin kanssa torikauppiaat ovat tehneet yhteistyötä pitkään.
– Yhteistyö on ollut todella hyvää. Saamme kaupungilta pientä avustusta ja teimme tarjouksen torikaupan valvonnan sijaistamisesta, joka myös toteutui, kertoo Ahonen.
– Meitä on torikauppiaiden hallituksessa kuusi, joista jokainen vuorollaan toimii torikaupan valvojan sijaisena silloin kun siihen on tarve.

Paljon parjattu aktiivimalli antoi torikaupalle pienen piristysruiskeen.
– Koko ajan enenevässä määrin syntyy pop up -torikojuja, joissa ihmiset tekevät vaaditut työtunnit. Jotkut ovat jopa saaneet siitä ammatin itselleen.

Ahosen toripuoti juontaa juurensa 80-luvun alkuun.
– Mieheni Jukan vanhemmilla oli mansikkamaa, josta marjat toimitettiin Mehevä Oy:lle Juvalla. Sen mentyä yllättäen konkurssiin, Jukka otti toiseen kainaloonsa vaa’an ja toiseen mansikkalaatikon ja lähti Mikkelin torille myymään.
Seuraavana vuonna mies sanoi itsensä irti päivätyöstä ja ryhtyi kokopäiväiseksi yrittäjäksi.
– Minut hän huoli palvelukseensa vasta vuonna 2003, kun olin ensin ollut 25 vuotta kaupungin palveluksessa, nauraa Ahonen.

Semmonen tuntuma ja kutina Ahosella kuitenkin on, että kolmen vuoden kuluttua tilanne on toinen.
– Kun nuori aviomieheni ryhtyi yrittäjäksi, hän oli reilusti alle kolmekymppinen. Nyt alkaa eläkeikä kolkutella ja kun jatkajaa ei ole, ollaan jännän äärellä. Olemme tehneet vihannes- ja marjakauppaa lähituottajilta eteenpäin. Mutta myös tuottajilla alkaa ikä painaa, eikä jatkajia ole. Jotenkin torikauppa olisi hyvä saada uuteen nousuun, miettii Ahonen.
– Vielä kuitenkin porskutetaan iloisella mielellä eteenpäin. Tervetuloa toriostoksille!

Kaupungilla liikkuu kuulopuheita torille perustettavista terassi- tai saunamaailmoista. Huhujen mukaan Osuuskauppa Suur-Savo ja Mikkelin kaupunki olisivat idean takana. Osuukauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen sekä matkailu- ja ravitsemiskaupan johtaja Kai Nurmi totesivat kysyttäessä, ettei tällaista ole näillä näkymin tulossa, eikä heillä ole asiasta enempää kommentoitavaa.

Jätteiden villilänsi — JiiTeen Kuukautinen

|
Monet yritykset ja kaupunkilaiset ihmettelevät mikkeliläistä elinkeinopolitiikkaa: kaupunki lapioi rahaa omille yhtiöilleen, jotta nämä voisivat kilpailla avoimen yrityssektorin kanssa. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä kaupungin junailemat ...
LähiTapiola Savo-Karjalan lahjoituksen luovutti toimitusjohtaja Asko Lammela. Lahjoitusta vastaanottamassa Xamkin hallituksen puheenjohtaja, kouluneuvos Jyrki Koivikko (keskellä) ja koulutusjohtaja Marja-Liisa Kakkonen. Kuva: Xamk

Koulutukseen rahaa elinkeinoelämältä

|
Lahjoituksella halutaan varmistaa koulutuksen ja osaamisen säilyminen Etelä-Savossa. Ammattikorkeakoulut kautta maan saivat vuonna 2017 luvan kerätä varoja rahankeräyksillä. Saatuja varoja voidaan käyttää ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen, ...
Raimo ja Päivi Heinäsen Kalaherkusta joulupöytään lähtee kalaa eri muodoissa.

Perinteet näkyvät joulupöydässä

|
Joulupöytään halutaan lähiruokaa. Lähiruoka on vakiinnuttanut asemansa, eikä vähiten joulupöydässä. Mikkelin Kauppahallissa valmistaudutaan jouluun. Heinäsen Kalaherkku tarjoilee joulupöytään vain parasta eli tuoretta lähikalaa. – ...
Mika Kuha tonttuilee jo kolmatta joulua vähävaraisten perheiden hyväksi.

Kuha on joulumieltä

|
Ystäväpiiri kokoaa vähävaraisille perheille joulun. Jouluavustuksia kerätään jo kovaa vauhtia monien eri yhteisöjen ja järjestöjen voimin. Ihan lähiympäristöstäkin voi löytyä vähävaraisia perheitä, jotka sinnittelevät ...