Työelämävalmentaja Tarja Cederströmin perusajatus on yksinkertainen: hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava.
Tarja Cederströmin tavoitteena on rakentaa inhimillistä työelämää, jossa huolehditaan mielen hyvinvoinnista ja johdetaan ihmisiä vastuullisesti. Cederström toimii osana luovien työelämäkehittäjien ja valmentajien tiimiä, LuovaNostetta.
– Uupunut tekee helpommin virheitä ja työteho on alhaisempi stressaantuneena. Kun mielen hyvinvoinnista pidetään huolta, tuottavuus kasvaa, Cederström sanoo.
Työterveyslaitoksen tuore Miten Suomi voi? -tutkimus kertoo, että suomalaisten työuupumusoireilu on kasvanut. Cederströmin mukaan ilmiön taustalla on monenlaisia syitä.
Hankala taloustilanne on johtanut irtisanomisiin, jolloin työtaakka kasaantuu jäljelle jääneiden harteille. Samalla työ on pirstaloitunut jatkuvan viestitulvan ja multitaskaamisen vuoksi.
– Yksi todella selkeä, tutkimuksissa todettu uupumisen riskitekijä on myös heikko johtaminen, Cederström sanoo.
Hänen mukaansa myös nykyajan korostunut yksilöllisyys voi lisätä kuormitusta. Psykologi Liisa Keltikangas-Järvisen tuore kirja ”Itsekkyyden aika” on herättänyt viime aikoina keskustelua äärimmilleen viedyn individualismin vaikutuksista.
– Työelämässäkin tulisi korostaa enemmän yhteisöllisyyden merkitystä ja yhteenkuuluvuutta ”mulle heti kaikki nyt” -asenteen sijaan, Cederström sanoo.
Cederströmin mukaan työuupumusta ehkäistään voimavaroja lisäämällä ja palautumisesta huolehtimalla. Työn sujuvuus ja hyvä vuorovaikutus ovat tärkeitä tekijöitä. Omia tunteita ja tarpeita tulisi opetella sanoittamaan sekä pyrkiä ymmärtämään toisten näkökulmia.
Cederström kertoo, että monissa työpaikoissa nousee esiin kokemus arvostuksen puutteesta.
– Huomiota tulisi kiinnittää myönteiseen: vahvuuksiin ja onnistumisiin. Muuten puhe muuttuu helposti ongelmakeskeiseksi.
Mielen hyvinvoinnista puhutaan hänen mukaansa julkisuudessa paljon – seuraavaksi teemat pitäisi saada konkreettisesti työpaikoille.
– Ei esimerkiksi riitä, että tietää vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden merkityksen yleisellä tasolla. Sitä täytyy miettiä konkreettisesti omassa työporukassa.
Koronapandemia muutti työn tekemisen tapoja pysyvästi. Tilastokeskuksen mukaan koti on yhä useammalle suomalaiselle pääasiallinen työnteon paikka. Cederström pitää hybridimallia parhaana.
– Etätyössä on enemmän vapautta rytmittää omaa työpäivää, ja työmatka-ajan voi käyttää esimerkiksi palautumiseen. Toisaalta yksinäisyys on lisääntynyt etätyön myötä.
Hänen mukaansa työpaikoilla olisi hyvä sopia yhteisiä toimistopäiviä esimerkiksi tiimipalavereita varten.
Cederström käyttää valmennuksissaan myös luovia ja luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntäviä menetelmiä. Hänen mukaansa ne auttavat palautumaan ja tekevät aivoille hyvää.
Cederström ohjaa muun muassa taideterapiaa ja puutarhaterapiaa. Samat keinot tukevat hänen omaa jaksamistaan.
– Yrittäjänä voin esimerkiksi pidentää ruokatuntia hieman ja lähteä talvella hiihtämään. Myös koirani ja läheiset auttavat jaksamaan, hän kertoo.
Milla Asikainen