Jäävätkö järvikalat tiskiin hinnan vai tietämättömyyden vuoksi?
Järvikalaa on Suomessa saatavilla runsaasti, mutta kuinka sen tie vie suomalaisten ruokapöytään? Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tapio Keskisen mukaan muikkua kalastetaan arviolta 3-4 miljoonaa kiloa vuodessa kun sen potentiaali olisi peräti 10 miljoona kiloa.
– Tuotannon puolesta saalis voitaisiin tuplata, mutta yksi ongelmista on vetävätkö markkinat. Särkikalojen osalta potentiaali olisi vieläkin isompi, miljoonia kiloja, tutkija toteaa.
Kalan hinta niin kalastajalle kuin kuluttajalle on yksi suosiota laskeva syy. Kalastaja saa Keskisen mukaan keskimäärin särkikaloista kymmeniä senttejä per kilo. Tämä ei motivoi kalastamaan tai vastaavasti määrien pitäisi olla todella suuria. Kalastajan tulisi saada parempi hinta tuotteesta, mutta vastaavasti kuluttaja ei ole valmis maksamaan särjestä korkeampaa hintaa.
– Seuraava haaste on kalojen kuljettaminen. Kuinka saadaan niin suuria määriä kuljetettua kylmänä jatkojalostukseen.
Kissakoskella toimiva Järvi-Suomen Kalatuote Oy:n Tuomas Pöyry kertoo, että heille tulee hoitokalastuksen myötä suuriakin saaliita.
– Se on ihan totta, että logistiikka yksi ongelma. Toinen haaste meidän näkökulmastamme on hoitokalastuksessa lajien suuri määrä. Lajittelu on käsityötä.
Miehet ovat yhtä mieltä siitä, että särkikalojen ympärillä on viime vuosina ollut nostetta ja niitä on jatkojalostettu saavuttamaan paremmin kuluttajia.
– Asioihin on tullut viimeisen viiden vuoden aikana todella paljon parannusta ja uskon, että järvikalan määrä ruokapöydissämme tulee kasvamaan, Keskinen toteaa.
Pöyryn mukaan särkikalojen suosio ei ole jalostajan näkökulmasta noussut räjähdysmäisesti.
– Kyse on myös tottumuksesta. Onko kyse siitä, ettei tiedetä kuinka järvikaloja valmistetaan vai onko kyse hinnasta, Pöyry pohtii.
Ilmastonmuutos, hiilijalanjälki ja terveellisyys. Kaikki nämä asiat ovat nostaneet kalan suosiota viime vuosina maailmanlaajuisesti.
– Kulutus on kasvanut eksponentiaalisesti ja tulevaisuus näyttää erittäin hyvältä. Kalan hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin lihalla.
Kissakoskella hyödynnetään pieniä kaloja, kalan nahkoja sekä tiettyjä kalalajeja koirien herkkuina.
– Jos kalat ovat liian pieniä perattavaksi, ne menevät koirien säilykkeisiin. Kuivatamme hauen ja kuhan nahkoja herkuiksi. Muuten ne menisivät bio-
jätteeseen, Pöyry kertoo.
EMMI MUSTONEN