Nopeusrajoituksen alentamisen tarpeellisuus Mannerheimintiellä kyseenalaistetaan.
Uudet nopeusrajoitukset Mikkelin keskustassa ovat herättäneet paikallisissa pääosin tyytyväisyyttä.
Nopeusrajoitusjärjestelyn taustalla on kaupunkikehityslautakunnan toukokuussa hyväksymä uusi liikenneturvallisuussuunnitelma.
Suunnitelman yhteydessä toteutettiin edellisvuonna liikenneturvallisuuskysely, jossa kartoitettiin mielipiteitä ja kokemuksia Mikkelin liikenteen ongelmista ja vaaranpaikoista.
Turvattomuuden aiheuttajiksi koettiin korkeat ajonopeudet sekä jalankulun tai pyöräily-yhteyksien puutteet.
Kaupungininsinööri Pekka Kammosen mukaan nopeusrajoitusten alentaminen oli esillä jo edellisessä liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2019, mutta silloin asia ei vielä edennyt.
– Mikkeli on ollut viimeisiä keskisuuria kaupunkeja, joiden keskusta ei ole ollut vielä 30:n aluetta, Kammonen huomauttaa.
Kammonen muistuttaa, että nopeusrajoitusjärjestelyä tukeva kansainvälinen tutkimustieto osoittaa, että ajonopeuksien alentaminen pienentää ratkaisevasti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuoleman- ja loukkaantumisriskiä.
Nopeusrajoitusjärjestelyn valmistelua kaupunkikehityslautakunnan varajäsenenä seurannut Petri P. Pentikäinen on katsellut liikennettä myös linja-auton tuulilasin läpi.
– Nopeusrajoituksen alentaminen oli hyvä ratkaisu, jolla ei ole dramaattisia vaikutuksia ydinkeskustassa, bussikuskina työskentelevä Pentikäinen toteaa.
Pentikäisen mukaan keskustassa on lukuisia tasa-arvoisia risteyksiä, joista johtuen liikenne on jo lähtökohtaisesti verkkaista tai suurimmaksi osaksi matelua.
– Jos on kiire eteenpäin, ei Mikkelin keskustaan kannata mennä, Pentikäinen heittää.
Joka tapauksessa autoilijoiden, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden väliset nopeuserot ovat silti selkeä riskitekijä, jota nopeusrajoitusta alentamalla yritetään pienentää.
Mikkelin kaupungin vanhusneuvoston puheenjohtaja Risto Korhonen pitääkin positiivisena lähtökohtaisesti kaikkea, mikä lisää esimerkiksi ikäihmisten turvallisuutta.
Toisaalta Korhonen toivoo, että läpikulkuliikenne säilyisi keskustassa sujuvana.
– Jos koko keskusta on 30:n aluetta, kuinka monet autoilijat jaksavat noudattaa rajoitusta? Vai noteeraisivatko autoilijat 30:n rajoituksen paremmin, jos se koskisi vain tiettyjä katuosuuksia? Korhonen kysyy.
Uuden rajoituksen tarpeellisuus esimerkiksi Mannerheimintiellä on kyseenalaistettu.
– Ehkä Mannerheimintie olisi voitu jättää 40:n ohikulkukaduksi, koska siellä on vähemmän jalankulkijoita, Pentikäinen pohtii.
Samaa sanoo rautatieasemalta tavattu nimettömänä pysyttelevä taksinkuljettaja, joka korostaa kannattavansa 30:n rajoitusta vilkkaammin liikennöidyillä kaduilla.
Myös Vesa Tirronen Mikkelin Palvelutaksit Oy:stä kannattaa liikenneturvallisuuden parantamista keskustan nopeusrajoitusta alentamalla, vaikka toisaalta monet kadun pätkät ovat muutamia aamu- ja iltapäivätunteja lukuun ottamatta kovin hiljaisia.
Autioilla kaduilla matelu onkin vaatinut monelta totuttelua.
– Mutta ei näitä rajoituksia kenenkään kiusaksi ole keksitty, Tirronen painottaa.
Taksinkuljettaja Esa Närhi Tilausliikenne Himanen Oy:stä on samaa mieltä.
– Turvallisuutta tällä muutoksella haetaan, ja jos se sitä tuo, se on OK.
Liikenneturvallisuuskyselyn mukaan turvattomaksi on koettu etenkin Porrassalmenkatu, jonka liikennettä Pentikäinen kuvaa ajoittain jopa kaoottiseksi.
Turvattomien suojateiden lisäksi ongelmana ovat puutteelliset pyöräilyolosuhteet.
– Monet kaupungit yrittävät olla nykyään pyöräilykaupunkeja, mutta Mikkelissä ei ole pyöräilijöille nykyaikaisia olosuhteita.
Keskustan surkeiden pyöräilyolosuhteiden takia osa mikkeliläisistä ei keskustassa pyöräile.
– Välttelen keskustassa pyöräilyä viimeiseen asti, 4 000 kilometriä tänä vuonna pyöräillyt Janne Väänänen toteaa.
Samuli Arkko