Halonen viihtyy Mikkelissä

|

– Yksi Mikkelin parhaita puolia on se, että vaikka minulla on julkinen rooli, mikkeliläinen tulee juttusille. Se on aika miellyttävä tapa olla osa yhteisöä, sanoo kaupunginjohtaja Timo Halonen.
– Yksi Mikkelin parhaita puolia on se, että vaikka minulla on julkinen rooli, mikkeliläinen tulee juttusille. Se on aika miellyttävä tapa olla osa yhteisöä, sanoo kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Kuuden saunan mies uskoo omatoimisuuteen ja yhteistyökykyyn.

Timo Haloselle tulee syksyllä täyteen kolme vuotta hyvinkin työntäyteistä aikaa kaupunginjohtajana.
– Koen että Mikkelin asiat alkavat olla tuttuja. Toki virka-aikanani vaalien myötä poliittinen asetelma on täällä vähän muuttunut ja siinä on ollut opettelemista, mutta kuvittelen jo suurin piirtein hahmottavani sekä Mikkelin vahvuudet että ongelmapaikat.
– Linjausmielessä kevät on ollut työteliäs. Kaupungin strategia saatiin joulukuussa valmiiksi ja se on nyt operationalisoitu käytännön ohjelmiksi, joilla se pyritään toteuttamaan.
Strategia sisältää eri ohjelmia, kuten Hyvinvoiva Mikkeli eli asukkaiden hyvinvointiin liittyvän ohjelman, elinvoimaohjelman ja kestävän kasvun Mikkeli eli ympäristön ja kestävän kehityksen mukaiset linjaukset. Ne tulevat ohjaamaan käytännön työtä tästä eteenpäin.

Sen lisäksi töitä on teettänyt kaupunkirakenneselvitys, joka puuttuu palveluverkkoon, talouden tasapainottamiseen sekä investointeihin.
– Se on ollut hyvin kunnianhimoinen hanke, missä on mielestäni onnistuttu hyvin. Aikaiseksi on saatu paketti, joka mahdollistaa talouden ongelmien selättämisen ja samassa ratkaisussa turvalliset koulutilat oppilaille.
Halosen mukaan myös palveluverkkoa pystytään ehkä muuttamaan sellaiseksi, että se vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden tilannetta.
– Tässä on läpikäyty aika kipeitäkin leikkauksia, mutta kun matokuuri on käyty, se mahdollistaa uuden nousun ja kasvun. Toivottavasti sen rinnalla nämä strategiset ohjelmat tukevat kehitystä, Halonen toteaa.
– Toimenpiteitä on pohdittu ja linjattu ja ne tulevat elokuussa heti lomien jälkeen poliittiseen päätökseen, mikä antaa pohjan käytännön työhön siitä eteenpäin.

Kaupunkirakenneselvitys on pohja kaupungin taloudelle, ja strategiset ohjelmat antavat pohjaa tulevaisuuden kehitystyölle.
– Aikanaan kuntalaiset ostettiin tulevaisuuden tekemiseen kertomalla, kuinka hyvin peruspalvelut on heille järjestetty, Halonen kertoo.
– Nyt kun iso osa kaupungille tärkeää peruspalveluosaa on lähtenyt toisille organisaatioille, niin hyvällä lääkäripalvelulla ei kuntalaista enää osteta. Heidän on koettava oma kunta tärkeäksi ja olevansa osallisia sen päätöksentekoon ja toimintaa. Kuntalaiset haluavat olla vaikuttamassa siinä, minkä he kokevat omakseen.
Halosen mukaan kaupunginvaltuustossa voidaan asettaa hienoja tavoitteita, mutta organisaation kyky ei yksin riitä niitä toteuttamaan.
– Me tarvitsemme mukaan kaikki toimijat ja yksityiset ihmiset. Kenenkään ei tarvitse mitään ihmeitä tehdä, vaan jokainen voi myötävaikuttaa omilla pienillä toimillaan yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi, Halonen sanoo.
– Myös uskottava, positiivinen viesti ilmapiiristä ja hengestä ulospäin vakuuttaa muun Suomen, että täällä asiat ovat hyvin.

Halonen terottaa, että jokaisen Mikkelin liitoskunnan on tärkeä löytää oma profiilinsa, mutta osana Mikkeliä.
– Tulisi ymmärtää se, että olemme yksi kokonaisuus, mutta sen kokonaisuuden sisällä voi toteuttaa sitä omannäköistänsä politiikkaansa, sanoo Halonen.
– Omien strategisten vahvuuksien löytäminen ja niiden kehittäminen kunnissa on tärkeää. Totuus on, että kunnissa vauhti on erilainen kuin Mikkelissä, mutta mielestäni ollaan hyvällä tiellä.

Satelliittipitäjien aluejohtokuntien saama tuki on marginaalinen, ja sillä ei Halosen mukaan strategioita toteuteta.
– Aluejohtokunnat ovat ideasampoja, jotka rakentavat yhteisöllisyyttä ja kuntien voimaa. Niiden tehtävä on tuoda ideat osaksi laajempaa päätöksentekoa. Silloin niistä tulee osa mikkeliläistä päätöksentekoa ja vahvuus koko Mikkelille.
Esimerkiksi Halonen nostaa asuntomessut.
– Asuntomessut olivat minulle suuri positiivinen yllätys. Vaikka sitä ei julkisuuteen sanottukaan, asetimme tapahtumalle tietyt tavoitteet. Kävijätavoite, taloudellinen tavoite ja julkisuustavoite – kaikki toteutuivat erinomaisesti, iloitsee Halonen.
Heti messujen alkuvaiheessa kaupunkilaiset myös huomasivat, kuinka Mikkeliä ja mikkeliläisiä kehutaan.
– Samalla he huomasivat, että asuntomessuthan on tosi hieno paikka. Sen ohessa paljon muitakin Mikkelin vahvuuksia muuttui kaupunkilaisille näkyviksi ja he alkoivat kertoa vieraille positiivisia asioita Mikkelistä.
– Eli asuntomessut oli hyvin voimaannuttava, yhteisöllinen kokemus koko kaupungille.
Halonen peräänkuuluttaa mikkeliläisiltä vastaavaa toimintaa jatkossakin.
– Kerrottaisiin ulospäin, mikä meillä on hyvin ja mikä on tärkeää mikkeliläisille. Vaikka palkattaisiin minkälainen mainostoimisto, ei se kykene viemään positiivista viestiä ulospäin samalla tavalla kuin asukkaat.

Mikkelissä Timo Halonen sanoo viihtyvänsä erittäin hyvin.
– Yksi Mikkelin vahvuuksia on se, että vaikka minulla on julkinen rooli, silti ihmiset tulevat juttelemaan. Eikä läheskään aina ole kyse siitä, että tultaisiin jostain epäkohdasta puhumaan. Usein jutellaan niitä näitä. Se on aika miellyttävä tapa olla osa yhteisöä, sanoo Halonen.
– Viihtyvyyteen vaikuttaa myös se, että olen tyytyväinen paikkaan missä asun. Tuukkalan kasarmi on hyvin mielenkiintoinen paikka historialtaan. Sen lisäksi, että siellä on koti, siellä on myös tarina. Kun omassa asuinympäristössä löytyy syvyyttä ja perspektiiviä, kokee olevansa osa historiaa ja jatkumoa.
Halosen kesään kuuluu ainakin mökkeilyä, matkustelua, pihatöitä sekä tietenkin grillaamista ja saunomista.
– Tyttären rippijuhlat ja kummipojan häät ovat isoimmat juhlat tänä kesänä. Ja koska suku asuu muualla kuin Mikkelissä, matkaamme jonkin verran elvyttelemässä sukulaisuussuhteita, Halonen kertoo.
Kesäkausi alkaa siitä, kun ensimmäisen kerran pääsee lenkille shortsit jalassa ja aloitetaan grillaus.
– Grillaus kuuluu ehdottomasti kesään ja grilliruoka on yksi kesän mukavimpia nautintoja. Meillä grilliin menee kaikkea mahdollista kasviksista kalaan ja lihaan, mutta harvemmin makkaraa. Ruokajuomaksi sopii kylmä kotikalja.
– Suurimpia nautintoja on savusauna ja sen jälkeen lasillinen oikein kylmää kuohuviiniä.

AsPoLan yrittäjä Vuokko Korhonen jää eläkkeelle ja Taina Hihnala astuu puikkoihin. – Pari matkaa on jo varattu varmuuden vuoksi, ettei mieli enää muutu, nauraa Korhonen.

AsPoLasta tulee Iloinen lanka

|
Yrittäjä vaihtuu mutta palvelu ja tuotteet pysyvät priimana. Seitsemän vuotta AsPoLaa pyörittänyt Vuokko Korhonen sanoo väistyvänsä työelämästä erittäin hyvillä mielin, sillä hän sai enemmän ...
– Kevät ja kesä näyttivät potentiaalinsa. Nyt odotetaan, mitä syksy tuo tullessaan. Positiivisella mielin kuitenkin ollaan, sanoo Saimaa Stadiumin toimitusjohtaja Timo Welsby.

Saimaa Stadiumi haluaa vastata kysyntään

|
Mikkelissä on tarve sisäliikuntatiloille, mutta niistä ei haluttaisi maksaa. Syksyn tullen aletaan pikkuhiljaa siirtyä ulkoliikunnasta sisäliikuntaan. Mikkelissä on jo kauan taisteltu enemmän ja vähemmän ...
Vuosi sitten Otteella laajennettiin kuntosalia.
– Jatkuva kehittyminen niin työnantajana kuin asiakaspalvelijana on kaiken a ja o, sanoo Kuntokeskus Otteen toimitusjohtaja Petra Lampinen.

Varmalla otteella hyvinvoinnin puolesta

|
Tärkeintä on asiakkaan hyvinvointi. Kuntokeskus OTE täyttää pian neljä vuotta. – Hyvin on mennyt. Siitä mistä lähdettiin, on pystytty kasvamaan koko ajan, kertoo toimitusjohtaja ...
Kulttuurin monitoiminainen, näyttelijä Pauliina Hukkanen ryhtyy ravintoloitsijaksi. Yhteistyökumppaneina toimivat muiden muassa Eepin Grillin Esa-Matti ”Eeppi” Pietilä ja Asemaravintola Vaihan yrittäjä Teemu Kaijanen.

Mikkeli saa oman teatteriravintolan

|
Ravintola- ja teatteritarjonta rikastuu. Pauliina Hukkanen avaa lokakuussa Teatteriravintola ILOn entisen Pannukakkutalon tiloihin kauppakeskus Akseliin. Ravintola tulee toimimaan show & dinner -periaatteella. – Lokakuusta ...
– Vaikka mieleinen kurssi olisi täynnä, kannattaa ilmoittautua varasijalle. Kursseille voi hakea kesken kaudenkin, sanoo rehtori Matti Laitsaari.

Kansalaisopisto aloittaa toimintansa syyskuussa

|
Kursseille on vielä tilaa. Maanantai-iltapäivänä Mikkelin kansalaisopistoon ilmoittautumisia oli tullut jo kolmisen tuhatta. Viime vuonna Mikkelin kansalaisopistossa oli noin 5500 opiskelijaa ja kurssi-ilmoittautumisia lähes ...