Halonen viihtyy Mikkelissä

|

– Yksi Mikkelin parhaita puolia on se, että vaikka minulla on julkinen rooli, mikkeliläinen tulee juttusille. Se on aika miellyttävä tapa olla osa yhteisöä, sanoo kaupunginjohtaja Timo Halonen.
– Yksi Mikkelin parhaita puolia on se, että vaikka minulla on julkinen rooli, mikkeliläinen tulee juttusille. Se on aika miellyttävä tapa olla osa yhteisöä, sanoo kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Kuuden saunan mies uskoo omatoimisuuteen ja yhteistyökykyyn.

Timo Haloselle tulee syksyllä täyteen kolme vuotta hyvinkin työntäyteistä aikaa kaupunginjohtajana.
– Koen että Mikkelin asiat alkavat olla tuttuja. Toki virka-aikanani vaalien myötä poliittinen asetelma on täällä vähän muuttunut ja siinä on ollut opettelemista, mutta kuvittelen jo suurin piirtein hahmottavani sekä Mikkelin vahvuudet että ongelmapaikat.
– Linjausmielessä kevät on ollut työteliäs. Kaupungin strategia saatiin joulukuussa valmiiksi ja se on nyt operationalisoitu käytännön ohjelmiksi, joilla se pyritään toteuttamaan.
Strategia sisältää eri ohjelmia, kuten Hyvinvoiva Mikkeli eli asukkaiden hyvinvointiin liittyvän ohjelman, elinvoimaohjelman ja kestävän kasvun Mikkeli eli ympäristön ja kestävän kehityksen mukaiset linjaukset. Ne tulevat ohjaamaan käytännön työtä tästä eteenpäin.

Sen lisäksi töitä on teettänyt kaupunkirakenneselvitys, joka puuttuu palveluverkkoon, talouden tasapainottamiseen sekä investointeihin.
– Se on ollut hyvin kunnianhimoinen hanke, missä on mielestäni onnistuttu hyvin. Aikaiseksi on saatu paketti, joka mahdollistaa talouden ongelmien selättämisen ja samassa ratkaisussa turvalliset koulutilat oppilaille.
Halosen mukaan myös palveluverkkoa pystytään ehkä muuttamaan sellaiseksi, että se vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden tilannetta.
– Tässä on läpikäyty aika kipeitäkin leikkauksia, mutta kun matokuuri on käyty, se mahdollistaa uuden nousun ja kasvun. Toivottavasti sen rinnalla nämä strategiset ohjelmat tukevat kehitystä, Halonen toteaa.
– Toimenpiteitä on pohdittu ja linjattu ja ne tulevat elokuussa heti lomien jälkeen poliittiseen päätökseen, mikä antaa pohjan käytännön työhön siitä eteenpäin.

Kaupunkirakenneselvitys on pohja kaupungin taloudelle, ja strategiset ohjelmat antavat pohjaa tulevaisuuden kehitystyölle.
– Aikanaan kuntalaiset ostettiin tulevaisuuden tekemiseen kertomalla, kuinka hyvin peruspalvelut on heille järjestetty, Halonen kertoo.
– Nyt kun iso osa kaupungille tärkeää peruspalveluosaa on lähtenyt toisille organisaatioille, niin hyvällä lääkäripalvelulla ei kuntalaista enää osteta. Heidän on koettava oma kunta tärkeäksi ja olevansa osallisia sen päätöksentekoon ja toimintaa. Kuntalaiset haluavat olla vaikuttamassa siinä, minkä he kokevat omakseen.
Halosen mukaan kaupunginvaltuustossa voidaan asettaa hienoja tavoitteita, mutta organisaation kyky ei yksin riitä niitä toteuttamaan.
– Me tarvitsemme mukaan kaikki toimijat ja yksityiset ihmiset. Kenenkään ei tarvitse mitään ihmeitä tehdä, vaan jokainen voi myötävaikuttaa omilla pienillä toimillaan yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi, Halonen sanoo.
– Myös uskottava, positiivinen viesti ilmapiiristä ja hengestä ulospäin vakuuttaa muun Suomen, että täällä asiat ovat hyvin.

Halonen terottaa, että jokaisen Mikkelin liitoskunnan on tärkeä löytää oma profiilinsa, mutta osana Mikkeliä.
– Tulisi ymmärtää se, että olemme yksi kokonaisuus, mutta sen kokonaisuuden sisällä voi toteuttaa sitä omannäköistänsä politiikkaansa, sanoo Halonen.
– Omien strategisten vahvuuksien löytäminen ja niiden kehittäminen kunnissa on tärkeää. Totuus on, että kunnissa vauhti on erilainen kuin Mikkelissä, mutta mielestäni ollaan hyvällä tiellä.

Satelliittipitäjien aluejohtokuntien saama tuki on marginaalinen, ja sillä ei Halosen mukaan strategioita toteuteta.
– Aluejohtokunnat ovat ideasampoja, jotka rakentavat yhteisöllisyyttä ja kuntien voimaa. Niiden tehtävä on tuoda ideat osaksi laajempaa päätöksentekoa. Silloin niistä tulee osa mikkeliläistä päätöksentekoa ja vahvuus koko Mikkelille.
Esimerkiksi Halonen nostaa asuntomessut.
– Asuntomessut olivat minulle suuri positiivinen yllätys. Vaikka sitä ei julkisuuteen sanottukaan, asetimme tapahtumalle tietyt tavoitteet. Kävijätavoite, taloudellinen tavoite ja julkisuustavoite – kaikki toteutuivat erinomaisesti, iloitsee Halonen.
Heti messujen alkuvaiheessa kaupunkilaiset myös huomasivat, kuinka Mikkeliä ja mikkeliläisiä kehutaan.
– Samalla he huomasivat, että asuntomessuthan on tosi hieno paikka. Sen ohessa paljon muitakin Mikkelin vahvuuksia muuttui kaupunkilaisille näkyviksi ja he alkoivat kertoa vieraille positiivisia asioita Mikkelistä.
– Eli asuntomessut oli hyvin voimaannuttava, yhteisöllinen kokemus koko kaupungille.
Halonen peräänkuuluttaa mikkeliläisiltä vastaavaa toimintaa jatkossakin.
– Kerrottaisiin ulospäin, mikä meillä on hyvin ja mikä on tärkeää mikkeliläisille. Vaikka palkattaisiin minkälainen mainostoimisto, ei se kykene viemään positiivista viestiä ulospäin samalla tavalla kuin asukkaat.

Mikkelissä Timo Halonen sanoo viihtyvänsä erittäin hyvin.
– Yksi Mikkelin vahvuuksia on se, että vaikka minulla on julkinen rooli, silti ihmiset tulevat juttelemaan. Eikä läheskään aina ole kyse siitä, että tultaisiin jostain epäkohdasta puhumaan. Usein jutellaan niitä näitä. Se on aika miellyttävä tapa olla osa yhteisöä, sanoo Halonen.
– Viihtyvyyteen vaikuttaa myös se, että olen tyytyväinen paikkaan missä asun. Tuukkalan kasarmi on hyvin mielenkiintoinen paikka historialtaan. Sen lisäksi, että siellä on koti, siellä on myös tarina. Kun omassa asuinympäristössä löytyy syvyyttä ja perspektiiviä, kokee olevansa osa historiaa ja jatkumoa.
Halosen kesään kuuluu ainakin mökkeilyä, matkustelua, pihatöitä sekä tietenkin grillaamista ja saunomista.
– Tyttären rippijuhlat ja kummipojan häät ovat isoimmat juhlat tänä kesänä. Ja koska suku asuu muualla kuin Mikkelissä, matkaamme jonkin verran elvyttelemässä sukulaisuussuhteita, Halonen kertoo.
Kesäkausi alkaa siitä, kun ensimmäisen kerran pääsee lenkille shortsit jalassa ja aloitetaan grillaus.
– Grillaus kuuluu ehdottomasti kesään ja grilliruoka on yksi kesän mukavimpia nautintoja. Meillä grilliin menee kaikkea mahdollista kasviksista kalaan ja lihaan, mutta harvemmin makkaraa. Ruokajuomaksi sopii kylmä kotikalja.
– Suurimpia nautintoja on savusauna ja sen jälkeen lasillinen oikein kylmää kuohuviiniä.

Mikkeliläinen Leena Maaranen teki jo toisen runokirjan.
– Materiaalia syntyy kaiken aikaa, mutta en ainakaan tällä hetkellä ole suunnittelemassa uutta kirjaa.

Kolme vuodenaikaa

|
Runot kumpusivat surutyöstä. Mikkeliläisen Leena Maarasen toinen runokirja Kolme vuodenaikaa ilmestyi huhtikuun lopulla omakustanteena. Maaranen on harrastanut lausuntaa aivan nuoresta tytöstä lähtien, mistä myös ...
Olavi Räsänen konsernissa työskentelee vakituisesti viisi Räsästä. Atte Räsänen toimii Parla Floorin vientipäällikkönä ja tehtaanmyymälän osastopäällikkönä. Hänen veljensä Akseli Räsänen on myymälässä kesätöissä.

Kaikki alkoi suksista

|
OR Groupissa työskentelee Räsäsiä jo kolmannessa polvessa. Olavi Räsänen Oy:llä on pitkät perinteet. Teollisuusneuvos Olavi Räsänen valmisti ensimmäisenä suksia vuonna 1946 perustamassaan pienessä puusepänliikkeessä. ...
Testiajoja tehdään nyt urakalla. Atso Jauhiainen (12 v.) Laukaasta on toiminut junioriautojen testaajana.

Haukarting avaa pian ovensa suurelle yleisölle

|
Testiajot menossa, heinäkuussa avataan. – Heinäkuun alussa avataan. Vielä odottelemme akkuja loppuihin autoihin, mutta juhannuksen jälkeen niidenkin pitäisi olla täällä, kertoo Marko Salmikunnas Hirvensalmen ...
Marko Nurmi (vas.) ja Aarni Kivinen näyttelevät veljeksiä Tarmoa ja Anselmia tänä kesänä Naisvuorella Heikki Salon näytelmässä 506 ikkunaa. Mukana myös Risto Kopperi, Riittä Havukainen, Tuuli Anikari, Vintte Viitanen ja Katriina Honkanen. Kuva: Mikkelin Teatteri

Naisvuorelle tulee 506 ikkunaa

|
Perinteistä peräkkäin juoksentelua sarkahousuissa ei tänä kesänä Naisvuorella nähdä. Tänä kesänä Mikkelin yllä raikaa Miljoonasateen musiikki. – Naisvuorella nähdään tänä kesänä Heikki Salon kirjoittama ...