Pankkien rooli yritysrahoittajana tulee supistumaan ison maailman tavoin.
Vuosi sitten toimintansa aloittanut Joutsen Rahoitus sai siivet alleen heti alkukiihdytyksessä. Suomalaisten yritysten vakuudettomien joukkovelkojen markkinapaikan suosio on ollut iloinen yllätys myös kehittäjilleen. Joutsen Rahoituksen varatoimitusjohtaja Antti Puntasen mukaan lainakanta on tällä hetkellä jo yli 12 miljoonaa euroa.
– Aluksi sijoituksia oli enemmän kuin lainaajia, mutta viime aikoina tilanne on tasapainottunut, Puntanen valottaa.
Matalien korkojen aikakaudella sijoittaminen hyväkuntoisiin suomalaisiin yrityksiin on selvästi kiinnostanut. Kun pankin antama vakuusarvo ei riitä, niin joukkovelkamarkkinoilta saatava yritysluotto astuu mukaan kuvioihin. Joukkovelkainstrumentin avulla tilkitäänkin pääasiallisesti rahoitusaukkoja, joita jää pankkilainan ja omarahoitusosuuden välille.
Puntasen mukaan pankkien keinot rahoittaa tietyn vakuusrajan yli ei yksinkertaisesti onnistu kiristyneiden määräysten vuoksi. Mitään vastakkainasettelua mies ei halua kuitenkaan Joutsen Rahoituksen ja pankkien välille maalailla.
– Teemme itseasiassa pankkien kanssa paljon yhteistyötä, Puntanen huomauttaa.
Sijoittaja saa lainaamalleen rahalle tuntuvan, kuukausittain tilitettävän koron, kun lainan ottaneen tahon tehtävä on luonnollisesti huolehtia velvoitteistaan. Joutsen Rahoitus tarjoaa tässä kokonaisuudessa nykyaikaisen markkinapaikan internetissä.
Sijoitusten keskiarvotuotto on tällä hetkellä 10 prosenttia. Lainojen tuottohaarukka liikkuu 6-15 prosentin välillä. Lainoitettavaksi kelpaavat vähintään A-luokituksen saaneet yritykset.
Sijoittajariskiä pystyy hajauttamaan kattavasti käyttämällä esimerkiksi verkkopalvelun sijoitusautomatiikkaa. Sijoittamaan pääsee myös kuukausisäästämisen avulla. Mikkelin alueella tuotetta myyvä sijoitusasiantuntija Tero Fennander kertoo kaupan käyvän hyvin.
– Tämä on hitti, muuta ei voi sanoa. Vastaavaa ratkaisua kun ei Suomessa toistaiseksi ole tarjolla.
– Lisäksi on hyvä muistaa, että Joutsen Rahoituksen avulla rahoitetaan suomalaisia yrityksiä ja luodaan näin elinvoimaa ja mahdollisuuksia, Fennander tähdentää.
Puntasen mukaan tarina on vasta alussa. Perustelut löytyvät tällä kertaa Suomen rajojen ulkopuolelta, sillä USA:ssa yritysrahoitus koostuu 80 prosenttisesti joukkovelkalainoista ja loppu viidennes pankkisektorilta. Euroopassa luvut ovat toisinpäin, mutta Suomessa lukemat ovat 1 prosentti joukkovelkakirjojen ja 99 % pankkirahoituksen osalta. Puntasen mukaan tilastot tukevat jvk-instrumenttien osuuden kasvua. Esimerkiksi johtavan brittiläisen joukkovelkakirjayrityksen, Funding Circlen, kautta hallinnoidaan yli 2 miljardin punnan varallisuutta.
Kesän kynnyksellä yritykseltä on tulossa uusia tuotteita. Myös ulkomaille laajentumisen eteen tehdään töitä. Aikaa on vierähtänyt paljon Finanssivalvonnan tehtävän yhteistyön parissa. Syynä on viime syksynä voimaan astunut joukkorahoituslaki, joka edellyttää palveluja tarjoaville alan yrityksille yhtenäisiä pelisääntöjä.
Suomalaistenkaan yritysten lainat eivät ole tietenkään riskittömiä. Automaattisen hajautuksen ansiosta yksittäisen lainakohdeyrityksen mahdollinen kaatuminen ei tunnu lompakossa kummemmin, mikäli painoarvo salkun sisällä on tarpeeksi pieni.
– Ainahan sijoituksissa on omat riskinsä. Hajauttaminen on kaikista tärkeintä, Puntanen painottaa.
