Tänä vuonna toiminnan painopisteenä ovat muun muassa lapset ja nuoret.
Mikkelin Pursiseura järjestää uusien ja tulevien jäsenten illan Mikkelin satamassa 20. toukokuuta. Ohjelmassa on esittely seuran toiminnasta sekä risteily Ekin partion Lola 3 -aluksella. Tapahtuma on avoin kaikille seuran toiminnasta kiinnostuneille.
– Nykyiset, uudet ja mahdollisesti myös tulevat jäsenet kohtaavat ja vaihtavat kuulumisia, kertoo pursiseuran killan puheenjohtaja Teuvo Särkkä.
Tilaisuuden alku järjestetään joko Satama Bistron tai Cafe Laiturin tiloissa, ja paikalla on lähes koko seuran hallitus esittäytymässä.
Mikkelin Pursiseurassa on noin 400 jäsentä, joista neljäsosa on yli 70-vuotiaita. Tänä vuonna tavoitteena on kasvattaa lasten ja nuorten osuutta yli kymmeneen prosenttiin.
Särkkä kertoo, että veneily kiinnostaa myös nuoria, mutta heidän tapansa liikkua Saimaalla eroaa vanhemmista ikäpolvista.
– Päiväreissut ovat tyypillisempiä. Nuoret haluavat liikkua nopeasti, ja perämoottoriveneellä pääsee vikkelästi vesille ja takaisin kotiin.
Pursiseura järjestää nuorille purjehduskoulua. Kenkäveronniemessä sijaitsevassa Pursituulen tukikohdassa toimii moderni jollakeskus erityisesti junioritoimintaa varten.
Keskimäärin koulutukseen osallistuu runsaat 12 nuorta vuodessa. Purjehduskoulun ohjaajille järjestetään opetusta myös perämoottorillisen kumiveneen käyttöön.
Saimaan alueen vahvuutena on poikkeuksellisen laaja tukikohtien verkosto. Kun on jäsen yhdessä alueen pursiseurassa, on oikeutettu käyttämään kaikkia verkoston tukikohtia. Niitä on 19 eri puolilla Saimaata. Palvelumaksu yhdeltä venekunnalta on 15 euroa.
– Päijänteellä on jonkinlaista yhteistyötä, mutta ei näin laajaa, kertoo pursiseuran kommodori Riku Häkli.
Mikkelin pursiseuralla on neljä omaa tukikohtaa. Esimerkiksi Ristisaaren tukikohdassa on laituripaikat noin 30 veneelle, sauna sekä majoitustiloja.
Pursiseuran toimintaan lukeutuu lisäksi talkoita, kilpailuja ja koulutuksia. Tänä syksynä järjestetään esimerkiksi saaristolaivurikurssi, jossa perehdytään navigointiin, merikarttojen käyttöön, sääolosuhteiden tulkintaan ja veneilyn turvallisuuteen. Kurssi antaa valmiuksia itsenäiseen veneilyyn vaativammissakin olosuhteissa.
Särkkä painottaa, että kartanlukutaito on veneilijälle edelleen olennainen.
– Elektroniset kartat ovat hyviä, mutta niihin ei voi luottaa sokeasti. Jos laitteet pettävät, pitää osata lukea paperikarttaa.
Turvallisuus ja vastuullisuus ovat keskeinen osa toimintaa. Pursiseuran kautta järjestetään veneiden katsastuksia, joilla varmistetaan paitsi veneilyn turvallisuus myös ympäristöystävällisyys.
– Katsastuksessa varmistetaan muun muassa, ettei vene kuormita vesistöä, Särkkä kertoo.
Teemavuonna myös perheen pienimmät voivat tulla seuraamaan katsastusta, jotta toiminta tulee heille tutuksi.
Seuran vahvuutena on myös jäsenistön monipuolisuus. Mukana on veneilijöitä laidasta laitaan: moottoriveneilijöistä purjehtijoihin ja jopa niihin, joilla ei ole omaa venettä lainkaan. Kalastajat, kilpaveneilijät ja matkustusveneilijät viettävät iltaa samassa grillikatoksessa.
Ennen kaikkea pursiseuran toiminnan ytimessä on yhteishenki. Tukikohtien ylläpito perustuu pitkälti talkootyöhön.
– Meillä ei olisi näin upeita tukikohtia ilman talkooporukkaa, toteaa Häkli.
Sisävesiveneily tarjoaa myös kokemuksia, jotka voivat yllättää mereltä tulevan. Teuvo Särkkä kuvaa erityisen mieleenpainuvaksi kokemukseksi ensikohtaamistaan saimaannorpan kanssa.
– Saimaa on aivan omanlaisensa maailma. Liikennevalot ja asfaltti jäävät taakse, hän sanoo.
– Moni ihmettelee, kun uimaan voi hypätä lähes missä vain. Esimerkiksi Luonterilla vettä voi jopa juoda, Häkli lisää.
Milla Asikainen