Suuri-Särkämäinen-järvi oli ennen kirkasvetinen. Viitostien uuden linjauksen jälkeen kirkkaus kuitenkin katosi.
Tästä oikein perattiin laskuoja järveen, että varmasti kaikki tavara siirtyy sinne, näyttää Suuri-Särkämäinen-järven rannoilla Pekka Piispa. Suuri-Särkämäinen sijaitsee osittain Mikkelin ja osittain Juvan puolella. Uusi Viitostie linjattiin ja rakennettiin sen kohdalla hieman eri tavalla kuin vanha.
Piispa perheineen on asunut Suuri-Särkämäisen rannalla vuodesta 1999.
– Muuttaessa oikein ihastelimme, miten kirkasvetinen järvi on. Eipä ole enää, Piispa puuskahtaa.
Hänen mielestään Viitostien rakentamisen yhteydessä tehtiin virhe läjitysalueen sijoittamisessa.
– Suomaan päältä kaadettiin puut pois ja siihen mätettiin paljon maata. Sieltä siirtyy nyt järveen tavaraa, joka tummentaa veden ja jää limaisena katiskaan. Monessa lammessa minäkin olen katiskaa pitänyt, mutta en ole sellaista nähnyt koskaan. Jotain humusta siinä vedessä varmasti on, Piispa kertoo.
Jos aiemmin järven vesi oli kirkasta, niin nyt se on kaljaa tai teetä. Nyt keväällä, kun vettä on paljon, vesi on Piispasta kirkkaampaa kuin esimerkiksi viime kesänä.
– Ennen pystyi näkemään 4–5 metriä pohjaan. Nyt vesi on ihan suolammen vettä. Iso muutos tässä on tapahtunut. Se on selvä, Piispa toteaa.
Etelä-Savon ely-keskuksen vesistöasiantuntija Pekka Sojakka ei ollut ennen toimittajan soittoa kuullut Suuri-Särkämäinen-järven muutoksista.
– Veden sameutumiseen on kaksi eri reittiä. Yksinkertaistaen se voi olla savisameutta tai humusta, tai molempia. Valitettavasti meidän järviemme ennusteet ovat huonoja. Maakunnassa on noin 500 järveä ja yleissuuntaus vesistöillä on heikompaan, Sojakka kertoo.
Hän kaivaa Suuri-Särkämäinen-järven vedenlaatuaineistot. Järvi on tutkittu ensimmäisen kerran vuonna 1986 ja viimeisimmän kerran heinäkuussa 2021.
– Alun perin Suuri-Särkämäinen on tosiaan ollut vähähumuksinen, hyvin kirkasvetinen järvi. Vuoden 2021 mittauksista huomaa, että järvi on lähtenyt oireilemaan. Pohjahappi on kriittisellä tasolla kalojen kannalta, eli järvi kärsii hapettomuudesta. Se vaikuttaa paljon muihinkin vedenlaatutekijöihin. Väriarvot myös näyttävät, että siellä on häiriötekijöitä olemassa.
Sojakka jatkaa, että järvellä oli hapen puolella ongelmaa jo vuonna 1986 mutta useista arvoista voi vuoden 2021 mittauksista nähdä, että muita muutoksia on nyt tapahtunut. Suuri-Särkämäinen tutkitaan normaalisti kuuden vuoden välein.
– Järven tila ei ole vielä kriittinen, eli se on vielä ihan hyvällä tolalla. Suuri-Särkämäiseen kohdistuu vähän muuta kuormitusta, eli esimerkiksi maataloutta siellä ei ole, joten mielestäni voi jo tulkita, että rakennetun ympäristön muutokset ovat osaltaan aikaistaneet järven muutosta. Muutos ei siis ole lukujen valossa mikään suuri mutta jos on tottunut siihen, että järven vesi on lähes kaivovettä, niin kyllä tällainen muutos järvessä näkyy. Yleisesti tielinjaukset ovat yksi pahimmista vesistön muuttajista, kun niissä veden virtaukset alueella muuttuvat, Sojakka kertoo.
Sojakka toteaa, että oli hyvä, että järven tilanne tuli ilmi.
– Aikaistan sen seuraavia tutkimuksia. Haluamme näihin aina tarttua nopeasti ja saada selvyyden, onko kohteita, jotka vaativat toimenpiteitä. Pitää tutkia Suuri-Särkämäinen kesällä ja ensi vuoden alussa myös sen talvikauden happitilanne, Sojakka toteaa.
Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri Timo Viitakoski kertoo, että Viitostiehen liittyen on maaliskuun loppuun mennessä pyydetty maanomistajilta tiedot haitoista ja vahingoista.
– Tällaisissa on siis aina kaksi vaihetta. Alussa maksetaan esimerkiksi maapohjasta, jos uusi tielinjaus tulee alueelle. Sitten kun tie on valmis, kysytään korvausvaatimukset. Jos kiinteistöille on tullut vahinkoja, niistä voi hakea korvausta, Viitakoski selventää.
Hän toteaa, että vesiasioissa korvattavuus ei ole niin suoraviivaista kuin esimerkiksi maapohjissa tai meluhaitoissa. Suuri-Särkämäisen osalta tullaan todennäköisesti pyytämään esimerkiksi ely-keskukselta asiantuntija-apua.
Piispa kertoo pistäneensä korvausvaatimuksen, kun sitä kysyttiin.
– Laitoin siihen, että vaadin 100 000 euroa järven pilaamisesta, Piispa naurahtaa.
Mutta vakavasti puhuen, järven tila huolestuttaa ranta-asukasta, joka on tottunut seurailemaan sen lintuja ja majavia.
– Kyllähän sitä toivoo, että tämä palautuisi vielä ennalleen, Piispa tuumaa.
Elina Alanne