Noin vuoden kaupunginjohtajana toiminut Janne Kinnunen kokee, että mikkeliläisillä on monia asioita, joilla erottua valtakunnallisesti. Maaseudun mahdollisuudet pitää jatkossa saada paremmin esille.
Helpon elämän kaupunki. Sellaisena Mikkelin on kokenut sitä nyt runsaan vuoden luotsannut kaupunginjohtaja Janne Kinnunen.
Valtakunnallisesti Mikkeli on osa 18. Suomen suurimman kaupungin joukkoa. Kinnunen listaa, että tuossa porukassa Mikkeli erottuu esimerkiksi Saimaan tuomilla mahdollisuuksilla, merkittävänä matkailun ja vapaa-ajan asukkaiden alueena sekä kaupungin niin sanottujen kasvualustojen kautta. Näitä ovat esimerkiksi puhtaan veden ja digitaalisen tiedon osaaminen.
– Itselleni oli jopa vähän yllätys, miten vetovoimainen Mikkelin keskusta toreineen on. Lisäksi on Saimaan tuomat mahdollisuudet järvenvierustaajamille. Mikkeli on hieno asuinympäristö, joka tarjoaa jopa kokoaan isomman kaupungin palvelut. Jos vertaa vaikka pääkaupunkiseutuun, niin kaikki on helposti saavutettavissa, Kinnunen pohtii.
Alueen edunvalvontaa tehdään tiiviisti myös muiden kuntien kanssa.
– Esimerkiksi kulkuyhteyksissä, energia-asioissa ja muissa arkisissa ratkaisuissa meillä on yhteisiä teemoja, joista on hyvä pitää yhteistä ääntä. Omat kansanedustajat tuovat myös ministereitä Mikkeliin ja saamme heille kerrottua meille tärkeistä asioista.
– On monia asioita, joista voimme olla valtakunnallisesti ylpeitä. Näitä ovat esimerkiksi vientiyritykset, kuten Pellos ja esimerkiksi lähiruoka D.O. Saimaa -alkuperämerkkeineen, Kinnunen muistuttaa.
Kinnunen toteaa, että vuosi Mikkelissä ei ole pitkästyttänyt. Hän tiesi tulevansa keskelle hankalaa taloustilannetta.
– Mutta työn haastavuus kiinnostikin. Halusinkin haasteita. Olin jo yhdeksän vuotta ollut Viitasaaren kaupunginjohtajana ja siellä tilanne oli vakiintunut, Kinnunen kertoo.
Hän puhui tammikuussa Ristiinassa Eläkeliiton kutsumana Mikkelin ajankohtaisista asioista. Kinnunen kertoi muun muassa kaupungin kasvuohjelmasta ja talouden tasapainottamisesta.
– Ensimmäinen asia johtajasopimuksessani on talouden kuntoon saattaminen. Se ei tapahdu vielä tänä vuonna, eikä seuraavanakaan mutta vuonna 2026 laiva kääntyy, Kinnunen totesi puheenvuorossaan.
Kinnusta haastettiin Ristiinassa siitä, että kaupungin toiminta on välillä ollut ”vanha Mikkeli” -keskeistä. Miten Mikkeli voisi pyristellä sitä vastaan, että laita-alueet näivettyvät?
– Ihan valtakunnan tasolla jo ajattelen, että on väärin ajatella, että kaikki asiat pitää keskittää. Ei Suomen elinvoimaa tehdä Helsingissä. Jos ajatellaan taas Mikkeliä, niin meillä on urbaani keskusta, joka on kuitenkin melko pieni. Koko kaupunki pitää sisällään myös maaseudun mahdollisuudet, joita voi olla esimerkiksi matkailu, perustuotanto tai teollinen tuotanto. Näitä mahdollisuuksia meidän pitäisi koittaa kehittää. Jos emme siinä onnistu, niin vetovoima hiipuu ja sitten loppuvat palvelutkin, Kinnunen sanoo ja jatkaa, että toki pohjalla pitää olla kaupungin terve talous.
– Mutta kun se on kunnossa, niin pitää taas lähteä katsomaan, mitkä ovat minkäkin Mikkelin alueen vahvuudet. Joka kylällä on vahvuuksia, joiden kautta voidaan lähteä tulevaisuuteen.
ELINA ALANNE
