Perinnebiotooppien arvostaminen on nyt aiempaa trendikkäämpää, mutta matkaa tavoitteisiin on vielä.
Viimeisen 100 vuoden aikana perinnebiotoopit eli perinteisen karjatalouden muovaamat elinympäristöt ovat Suomessa merkittävästi vähentyneet. Nyt Itä-Suomessakin luonnonlaitumia ollaan lisäämässä. Elvyttämisessä hyödynnetään kaikkia mahdollisia konsteja, ja luonnonlaitumet ovat jossain määrin trendikkäitäkin.
– Eri laiduneläimet synnyttävät perinnebiotooppeja. Naudat ovat erityisen hyviä ennallistajia, maisema- ja ympäristöasiantuntija Saara Ryhänen Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisista valistaa.
Miksi luonnonlaitumia oikeastaan kannattaa perustaa tai ennallistaa?
– Ympäristön monimuotoisuus runsaine kasvi- ja hyönteisesiintymineen on tärkeintä, Etelä-Savon ProAgrian Ainomaria Räisänen ja Itä-Suomen ProAgrian Anna-Katri Laakkonen vastaavat.
Ehkä harvojen tietämä seikka on, että tällaisten vanhakantaisten biotooppien esiintymät liittyvät Euroopan unionin ympäristösopimukseen. Suomessa on Laakkosen mukaan painoarvoltaan eri tavoin suojelemisen tai ennallistamisen arvoisia alueita. Valtakunnallisesti arvokkaimpia ovat ne alueet, joilla on tiettyjä hyönteisiä tai kasvillisuutta, kuten vaikkapa harvinaistunutta musta-apilaa.
Luonnonlaitumet ovat nyt maassamme saaneet jopa oman vuosittaisen teemapäivänsä, josta vastaa Maa- ja kotitalousnaiset. Tänä vuonna Etelä-Savossa kesäkuisen luonnonlaidunpäivän ainoa yleisökohde oli Haukivuoren Lemettilän tilalla, jossa tärkeä aihe sai siitä kiinnostuneita vieraita puikkelehtimaan tilan peltoalueilla. Heidät toi sinne Kalle Mattilan ja Jukka Kohvakan pyörittämä Harjun Maatalous Oy, jolla suuresta karjasta ja nykyaikaisista tuotantolinjauksista huolimatta on ollut tahto siirtyä entistä ekologisempaan luomutuotantoon. Yrityksellä luonnonlaitumet ovat suuressa roolissa.
– Luonnonlaitumia ei oikein osata arvostaa, kertoi Mattila, joka teemapäivänä odotteli sateita kuivuutta torjumaan.
Kun Mattilan ja Kohvakan yritys aloitti, sillä oli luonnonlaitumia paljon nykyistä vähemmän. Karjasta angukset viihtyvät vanhanaikaisilla luonnonpelloilla parhaiten, vaikka limousinien ja charolaistenkin kanssa niillä pärjää.
Luonnonlaitumien ympärille rakennettuun maaseututapahtumaan kannatti tulla, jos halusi nähdä nykyaikaista karjaa perinteisillä laitumilla ja poluilla. Mattila ja Ryhänen kierrättivät väkeä hienoilla drumliinin luonnonlaitumilla.
Muun muassa Räisänen ja Laakkonen arvostivat tapahtumapäivän kauniita, perinteisiä laitumia ja siellä eläinten tekemää arvokasta työtä.
Perinnebiotooppien lajistoa voidaan auttaa
Perinnebiotoopit, kuten niityt ja kedot, ovat kulttuuriympäristön helmiä ja tärkeitä elinympäristöjä monille uhanalaisille kasvi-, perhos- ja kuoriaislajeille. Perinnebiotooppien määrä on vähentynyt 99 prosenttia viimeisen sadan vuoden aikana maatalouden rakennemuutoksen ja yleisen rehevöitymisen johdosta. Niittyjä uhkaavat umpeenkasvu ja laidunnuksen loppuminen.
Kaupungeissakin on nyt herätty todellisuuteen. Esimerkiksi Lappeenrannassa on toteutettu vuodesta 2020 alkaen pilottihanketta, jossa kaupungin niittyverkostolla tuetaan perinnebiotooppien lajistoa ja edistetään viherrakentamisen kiertotaloutta. Pääosin entisistä nurmikkoalueista koostuva niittyverkosto kattaa 40 niittykohdetta. Niille kylvetään niittykasveja ja luodaan kumpuja. Verkostoa tukevat kaupunkimetsien reunavyöhykkeet, viljelypalstat, puistot ja puutarhat. Osa perinnebiotooppien jo lähes kadonneesta lajistosta on löytänyt elintilaa viheralueilta.
VIRPI KONTINEN