Uusi kaupungin joukkoliikenneinsinööri tietää, että monipuolisen tehtäväkentän puristuksessa ei ole luvassa pikavoittoja, sillä joukkoliikennettä on kehitettävä tiukan talousraamin sisällä.
Mikkeliin vuonna 2008 käymään tullut Suvi Lipsanen on juurtunut ja savolaistunut, vaikka aito pirteys paljastaakin naisen olevan kotoisin Karjalasta, tarkemmin Etelä-Karjalasta Imatralta. Työurallaan hän on ollut monenlaisissa logistisissa tehtävissä, kuljettajana, ajojärjestelijänä, kuljetuspäällikkönä, ammattikoulun opettajana ja ammattikorkeakoulun projektipäällikkönä.
Kesäkuun alusta Mikkelin kaupungin joukkoliikenneinsinöörinä aloittanut Lipsanen toimi viimeksi XAMK:in projektissa, jossa tuloksena lanseerattiin kimppakyytisovellus. Nyt käytännön työtehtävät ovat vaihtuneet kimppakyytien sijaan Mikkelin bussiliikenteen toimivuuteen liittyviin työtehtäviin.
Mikkelissä on käyty viime kuukausina vilkasta poliittista keskustelua joukkoliikenteestä. Tahtotila on virittää se entistä houkuttelevammaksi. Tähän muutokseen uusi ajattelu ei ole pahitteeksi virkamiespuolellakaan.
Se on jo päätetty, että kantakaupungin bussit tottelevat jatkossa nimeä Katuri. Liikennöitsijänä kesäkuun alusta aloittaneen Savonlinja Oy:n bussit saavat Lipsasen mukaan uuden brändin mukaisen ilmeen ensi vuoden puolella.
Vasta kuukauden päivät kaupungintalolla työskennelleen Lipsasen mukaan ensisijaisen tärkeää on saada eri alustoilla näkyvät aikataulut reilaan.
– Reittiopas pitää saada ajan tasalle. Teknisistä syistä synkronointi ei toimi nyt aukottomasti.
Joukkoliikenneinsinööri haluaa viilata asioita niin, että ne palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla matkustavaa asiakasta.
– Tiedottamisessa riittää myös paljon tekemistä. Kuntalaisten on tiedettävä asioista, Lipsanen paaluttaa.
Mikkelin joukkoliikennettä rytmittää ensisijaisesti koululaiset. Tämä asettaa haasteita kesäajalle, jolloin toimivalle joukkoliikenteelle olisi painetta mökkiläistenkin parissa. Tässä kohtaa Lipsanen pohtii esimerkiksi yksityisten kimppakyytien voimaa syöttöliikenteessä julkisiin yhteyksiin.
– Sovelluksen kautta tämä voisi muuttua aidosti toimivaksi, mutta se vaatii aikaa ja markkinointia, jotta ihmiset aidosti ottavat sen osaksi arkeaan.
Sateentekijäksi Lipsanen ei ole lupautumassa. Joukkoliikenne on toiminut ennenkin ja mitään ei muuteta hetkessä. Loppupelissä kysymys on rahasta, ja kun budjetti on tiukka, tietää se myös rajallista määrää tekijöitä. Mikkelissä joukkoliikenneasiat ovat käytännössä yhtä kuin Suvi Lipsanen.
– Arjen pyörityksen ohella pitää pystyä kehittämään toimintoja. Haasteista huolimatta volyymia olisi saatava nostettua, jotta tulovirta kääntyisi kasvun tielle myös joukkoliikenteessä.
Hyviä esimerkkikaupunkeja onnistuneesta brändäyksestä löytyy esimerkiksi Joensuusta ja Jyväskylästä. Näillä paikkakunnilla kyytiinnousujen määrä on kasvanut onnistuneen uudistuksen myötä. Näitä esimerkkejä ja monia muita Lipsanen aikoo tutkia tarkoin.
Maaseutuliikenteen osalta tärkeintä olisi saada lisää kyytiinnousuja, mutta se ei ole yksinkertaista. Lipsanen kertoo esimerkiksi Juva-Mikkeli bussiyhteyksien olevan nykyään hyvin matalalla käyttöasteella. Iso syy tähän löytyy uudesta ja nopeasta tieyhteydestä.
Joukkoliikenneinsinööri on avoin ottamaan ideoita vastaan.
– Kehitysideat ovat aina tervetulleita, Lipsanen päättää.
Jarno Laatikainen