Kotikatsomoihin striimattu asiantuntijatilaisuus houkutteli Kangasniemen kunnantalolle reilusti alle sata kuulijaa.
Yhdeksäs Puula-forum tarjosi ympäripyöreää asiaa ilmastonmuutoksesta sekä arvokasta tietoa käytännöllisestä vesiensuojelutyöstä.
Kangasniemen kunnantalon viime torstaina järjestetyssä asiantuntijatilaisuudessa puhuivat muun muassa meribiologi Johanna Ikävalko Tromssan yliopiston Geopolitiikan, rauhan ja turvallisuuden tutkimuskeskuksesta sekä kansanedustaja Vesa Kallio.
Puheenvuorossaan Ikävalko liikkui globaalilla tasolla ja arktisessa ulottuvuudessa, vieraillen satunnaisesti myös mökkirannassaan Ryökkäällä.
Yleisöpuheenvuorossa Puulalla vuodesta 1975 mökkeillyt henkilö pyysi Ikävalkolta arviota siitä, onko ilmastonmuutoksella suurempi vaikutus Puulan vedenlaadun heikkenemiseen kuin valumilla.
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei meribiologilla ollut antaa.
Kansanedustaja Kallion esityksen aiheena oli vesistöt poliittisessa päätöksenteossa. Hieman aiheensa vierestä puhunut Kallio kuvaili yleisluontoisesti muun muassa suomalaista oikeusnormihierarkiaa. Aiheellisia muistutuksia kansanedustaja tarjoili muun muassa eduskunnan todellisesta roolista.
– Eduskunta on hyvin yksinkertainen laitos. Eduskunta käsittelee niitä asioita, joita hallitus tuo käsiteltäväksi, ja hallitus tuo käsiteltäväksi niitä asioita, joita se on kirjannut hallitusohjelmaan.
Kiitettävää rehellisyyttä osoittanut Kallio alleviivasi myös opposition kädettömyyttä ja nykypolitiikan populistisuutta.
– Korostan, että eduskunta ei ole mikään asiantuntijaorganisaatio, Kallio sanoi ja jatkoi:
– Jokainen puolue miettii, mistä kannatusta saadaan.
Samalla Kallio muisti hauskuuttaa yleisöä ja korostaa heti perään, ettei tämä ole vaalitilaisuus.
Forum-yleisön kannalta keskeistä antia tarjoilivat käytännöllisen vesienhoitotyön kokemusasiantuntijat.
Valtakunnallisen Vuoden vesistökunnostaja 2026 -tunnustuksen viime kuussa saanut Veijo Hämäläinen palautti yleisön ilmastosta ja politiikasta pinnan tasolle ja huomattavasti syvemmälle.
Hämäläinen esitelmöi Kyyveden vesienhoidollisista hankkeista, jotka ovat vaikuttaneet myös Puulan vedenlaatuun Kyyvedestä laskevan Läsäkosken välityksellä.
– Pohjois-Puulan veteen liuenneesta humuksesta ja fosforista 50 prosenttia tulee Kyyveden kautta, Hämäläinen muistutti.
Kyyveden hoitokunnan puheenjohtajana toimiva Hämäläinen kertoi hankkeiden lähteneen liikkeelle pienestä, muun muassa hoitokalastuksesta, veneenlaskupaikkojen kunnostuksesta ja osakaskunnan rakenteen saneerauksesta toimivammaksi.
Esimerkiksi Suovunselän valuma-alueella on ollut yli 20 kunnostettavaa kohdetta. Kaikkien vesienhoidollisten hankkeiden 2020–2027 yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 1,1 miljoonaa. Tarkemman katsauksen Suovunselän tilanteeseen tarjosi projektitutkija Leena Pekurinen XAMK:sta.
Käytännön esimerkkejä vesiensuojeluun liittyvästä verkostoitumisesta, vuorovaikutuksesta, palvelukehityksestä ja toimintamalleista tarjosi Kyyveden valuma-aluetalkkari, ympäristöasiantuntija Eeva Lahtinen.
Pistemäisen tarinan yhdestä vesienhoito- ja suojeluhankkeesta kertoi Pohjois-Puulan osakaskunnan puheenjohtaja Teemu Ukkonen. Keskelle Kangasniemen kirkonkylää kuluneen kahden vuoden aikana rakentunut Kankaistenlammen kosteikko on pitkälti Ukkosen sinnikkyyden tulosta. Kosteikko on yksi Suomen Riistakeskuksen SOTKA-kosteikoista.
Vesienhoitotyötä Pohjois-Puulan Vuojalahdessa tekevät myös kolmisenkymmentä vesipuhvelia, joista forumilla tarinoi maaseutuyrittäjä, lääkäri Anniina Laurema.
Samuli Arkko