Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen haluaa kuunnella alueen yrittäjiä, kun Mikkeli etsii uutta suuntaa.
Vuodenvaihteessa aloittanut Mikkelin uusi kaupunginjohtaja Janne Kinnunen on päässyt keskelle monenlaisia akuutteja ongelmia. Tuoreeltaan hän on joutunut antamaan lausuntoja esimerkiksi peruuntuneesta Prisma-hankkeesta, ja kaupunkilaisten huulilla ovat olleet myös vesilaitoksen investointeihin liittyneet epäonnistumiset.
Kinnuselle ei tietenkään tullut yllätyksenä, että Mikkelissä on pöydällä ikäviäkin kysymyksiä.
– En tullut sillä mielellä, että tässä käydään torilla kahvilla ja odotellaan, mitä tapahtuu. Haasteita tulee joka päivä, en osaa hätkähtää niitä. Olen ratkaisukeskeinen ihminen.
Mikkeliläiset ovat ihmetelleet, miten on mahdollista, että vesilaitokseen liittyvistä miljoonien eurojen ylimääräisistä menoeristä ei joudu vastuuseen oikein kukaan.
Mitä vastuusta ajattelee uusi kaupunginjohtaja? Pitääkö jonkun joutua aina vastuuseen, kun tapahtuu iso virhe?
– Ajattelen, että me kaikki vastaamme teoistamme, ja vastuun täytyy toteutua oikeassa suhteessa. Ei kunnan tekeminen ole vastuutonta.
Myös juristitaustaa omaava Kinnunen pohtii asian eri puolia. Viranhaltijan esittelijä vastaa päätöksestä, joka hänen esityksestään syntyy. Viranhaltijalla tai luottamushenkilöillä on tietenkin huolellisuusvelvoite.
– Kunnallisessakin päätöksenteossa voi joutua vastuuseen. Päätöksenteon on oltava huolellista ja perustuttava lakeihin.
Toisaalta, kuten yrityksissä, myös kunnissa otetaan riskejä, ja ne saattavat joskus toteutua. Riskien välttelykään ei ole välttämättä paras tie.
– Jos elämä on sellaista, että pelätään virkavirheitä, rohkeus ja uskallus mennä eteenpäin voi puuttua, Kinnunen muistuttaa.
Kaupungin tulot muodostuvat lähinnä ansiotuloveroista, yhteisöveroista ja kiinteistöveroista. Valtionosuuksien merkitys on vähentynyt. Sote-palveluiden järjestämisen tuoma taloudellinen epävarmuus poistui vuodenvaihteessa valtion huoleksi.
Mikkelin elinvoima riippuu siis entistä enemmän siitä, onko täällä yrityksiä ja työpaikkoja. Kinnunen sanoo, että kaupunki on juuri käynnistänyt projektin, jossa lähestytään yrityksiä ja selvitetään, miten Mikkeli voisi olla yritysten kannalta parempi.
– Pohditaan, millainen Mikkeli haluaa olla vuonna 2030, mitä yrityselämä pitää tärkeänä ja mitä kaupunki tekee niiden tavoitteiden eteen.
Projektiin liittyy myös vierailuja yrityksissä. Niissä kerätään täsmätietoa ja yritysten mielipiteitä. Kinnunen itse on käynyt jo useissa yrityksissä.
– Keskustelut liikkuvat esimerkiksi työvoiman saannin varmistamisessa. Tulee myös suoraa palautetta, missä kaupungin pitäisi petrata. Niitä ovat esimerkiksi verotus tai toimitiloihin liittyvät asiat.
Yhtenä toimenpiteenä kaupungin johtoryhmään on otettu mukaan kehitysyhtiö Miksein toimitusjohtaja. Kinnunen arvioi lisäksi, että yrityselämän ja koulutusmaailman välistä yhteyttä pitää Mikkelissä entisestään vahvistaa.
– Että opiskelijat pääsevät varhaisessa vaiheessa tutustumaan yrityselämään ja että he kokevat, että tänne voi jäädä tekemään töitä. Täytyy käydä keskustelua siitä, mitä nuoret odottavat.
Mikkelissä on paljon hyvää
Jos kaupunginjohtaja Janne Kinnuselle on tullut Mikkelissä jotain yllätyksiä, ne ovat enemmänkin positiivisia. Kinnusen mielestä Mikkelissä on paljon hyvää.
– Meillä on hyvin elävä kaupunkikeskusta. Mikkeli on ihmisille sopivan kokoinen kaupunki, jossa on helppo liikkua. On liikuntaa ja kulttuuria, ja kuntaliitosten myötä myös ranta-asumisen paikkoja ja vapaa-ajan mahdollisuuksia.
Kinnunen on käynyt nyt aikaisempaa enemmän teatterissa, ja Mikaelissa on ollut hienoja konsertteja. Saimaa Stadium on myös tullut liikunnan harrastajalle tutuksi.
Uusi kaupunginjohtaja asuu ainakin toistaiseksi ydinkeskustassa ja kävelee töihin. Vielä kotipuolessa odottavan pystykorvan ja harrastusten takia mielessä on kuitenkin muutto lähemmäs luontoa.
– Odotan kesää, että pääsee järvelle.
PETRI P. PENTIKÄINEN
