Kuljetusliike Kohvakan historia lähtee maidon kuljetuksesta, nyt viedään soraa ja kappaletavaraa.
Haukivuorelaisen kuljetusyrittäjä Seppo Kohvakan ei ole koskaan tarvinnut pohtia, mille alalle lähtisi. Päätös oli automiehen pojalle selvä alusta alkaen. Ura jatkuu edelleen Kuljetusliike Kohvakan yrittäjänä.
– Vähän yli 60 vuotta olen ollut kuorma-autossa, mihinkäs tässä, Kohvakka sanoo.
Yritys on toiminut 1950-luvun alusta. Isä Taneli Kohvakka oli saanut ajokortin 1924, ja ammattiajolupa tuli voimaan 1950-luvun alussa. Seppo Kohvakka sai kortin 1964. Ajamassa olivat myös Erkki ja Pekka Kohvakka.
Nyt 76-vuotias Kohvakka muistelee, millaista työ alkuaikojen autoilla oli.
– Hiiliämpäri oli auton alla lämmittämässä moottoria ennen käynnistystä. Aamulla moottoriin laitettiin lämpimät jäähdytysvedet. Suolapussilla hangattiin ikkunaa, että saatiin pieni kolo aikaan.
Yrityksen historia juontaa maidon kuljetukseen. Alkuun maidot nosteltiin pystöissä tavalliselle rahtilavalle. Ensimmäinen säiliöauto tuli 1971, toinen hankittiin 1973.
Maitoa haettiin Mikkelin Osuusmeijerille alueelta Ristiina–Anttola–Mäntyharju–Hirvensalmi–Harjumaa vuoropäivin vaihtuvalla reitillä. Työ oli tekijöilleen melkoista rääkkiä.
– Toisessa päivässä herätys oli kolmelta, toisessa neljän–viiden aikaan. Pois pääsi illalla kahdeksan–yhdeksän aikaan. Apteekista haettiin välillä kofeiinitabletteja.
Mikkelin Osuusmeijerin loputtua maidot vietiin illalla kauemmas, usein Joensuuhun, mutta myös Jyväskylään, Kouvolaan tai Helsinkiin, Kohvakka kertoo.
Kuljetusliike Kohvakan omistavat Seppo ja Miika Kohvakka. Ensimmäinen sora-auto tuli vuonna 1978, joka on myös nykyisen yrityksen perustamisvuosi. Maa-ainesten kuljetus on yrityksen valikoimassa edelleen.
Maidonkuljetuksessa Seppo Kohvakka oli 38 vuotta, sen jälkeen poika Marko hoiti sitä 12 vuotta.
Kuljetusliike Kohvakassa keskitytään nyt kappaletavaran ja soran kuljettamiseen. Tyypillinen rahti on viime vuosina ollut sahatavaraa satamiin. Usein kyydissä on Anaika Woodin tuotteita, joita on haettu Soinlahdesta, Lieksasta, Toivakasta ja Jäppilästä.
Nyt Kohvakoiden kuljetussuku on tien päällä jo neljännessä polvessa, kun Aleksi ja Joonas ajavat Markon yrityksessä.
Kuljetusala tuskailee kustannusten kanssa
Viime vuodet ovat olleet pienille rahtiyrityksille vaikeita.
– Polttoaineen hinta on noussut muutamassa vuodessa noin euron litralta. Sitä ei saa millään laitettua kokonaan hintoihin, yrittäjä Seppo Kohvakka tuskailee. Hän näyttää laskua, joka kertoo, että tämän vuoden aikana polttoaineostoja on kertynyt 75 000 euroa.
Menneenä talvena ylimääräisenä riesana oli satamalakko.
– Se seisotti autoja kaksi viikkoa. Sen jälkeen meni vielä viikko, kun aiemmin vietyjä tavaroita vasta lastattiin laivaan.
PETRI P. PENTIKÄINEN
