Öljystä ja kaukolämmöstä siirtyy pois jatkuvasti rivi- ja kerrostaloja.
Maalämpöbuumi kerros- ja rivitaloyhtiöissä jatkuu. Pientä sähkön hinnasta johtunutta tuumaustaukoa on tänä talvena silti esiintynyt, kertoo mikkeliläisen M3 Isännöinnin yrittäjä Atte Ojanen.
– Maalämpö toimii sähköllä, ja jotkut ovat empineet, kun sähkön hinta on ollut raju. Nyt kiinnostus on taas palautunut.
Hänen yrityksensä isännöimissä taloyhtiöissä on viime aikoina valmistunut tai on parhaillaan menossa yhdeksän kerros- tai rivitalokohdetta, jossa siirrytään maalämpöön.
Lämmitysmuodot, joista luovutaan, ovat öljy ja kaukolämpö. Öljylämmityksen vaihtamista tukee myös valtio, ja kaukolämmöstä halutaan irti korkean hinnan vuoksi.
– Kaukolämmössä on usein monopoli. He kertovat hinnan, ja sitä ei voi kilpailuttaa. Kun kaukolämpöyhtiö sanoo, että hinta nousee 10 prosenttia, ei voi kuin maksaa, Ojanen kuvaa.
Mikkelissä kaukolämpöä tuottava ESE on pyrkinyt vastaamaan tilanteeseen tarjoamalla kaukolämpöä hybridiksi maalämmön rinnalle. Ojasen mukaan ratkaisun ongelma on kaukolämpöasiakkaan kiinteät kulut.
Yle haastatteli viime vuonna mikkeliläistä isännöitsijää Juhani Kortelaista, joka esitteli vertailua kahdesta samankokoisesta kerrostalosta. Toiseen tuli rakennusvuonna 2009 maalämpö ja toiseen kaukolämpö.
Maalämpötalon lämmityslasku oli 7200 euroa vuonna 2021, kun samanlainen kaukolämpötalon lämpö maksoi 18 300 euroa. Lämmitysenergiaa taloissa kului 57 ja 187 megawattituntia. Laitteiden hoitokustannukset eivät eronneet, joskin maalämpöpumpuilla on rajallinen elinkaari.
Ojasen kokemukset hintaerosta ovat samansuuntaisia. Lukemien ansiosta idea maalämpöinvestoinnista saa yleensä hyvän vastaanoton taloyhtiöissä.
Ojanen ottaa esimerkin: eräs 40 asunnon kerrostaloyhtiön maalämpöhanke maksaa noin 200 000 euroa. Se maksetaan hoitolainalla, joka kuitataan lämmityskuluissa saatavalla säästöllä. Tällöin ei tarvitse korottaa osakkaiden maksuja.
– Se on helppo myydä asunnon omistajille, kun investointi ei maksa kenellekään mitään.
Mikkeliläisen Villen LVI-asennuksen Ville Punavaara kertoo taloyhtiöstä, jossa maalämmöllä saatiin kahdessa vuodessa 50 000 euron säästö. Investoinnin takaisinmaksuaika on tässä tapauksessa vain kahdeksan vuotta.
Ongelmana maalämmössä on tällä hetkellä jonotusaika. Mikkelistä löytyy useita maalämpöasennuksia tekeviä yrityksiä, mutta välillä on ollut pulaa lämpökaivojen porauskapasiteetista tai lämpöpumpuista.
Maalämpökaivoja poraavia yrityksiä ei ole Suomessa montaa, ja ajoittain on poraamista joutunut odottamaan kuukausia. Porauksen hinta on myös noussut, Ojanen sanoo.
Tällä hetkellä on pientä pulaa maalämpöpumpuista, Thermia-pumppuja toimittava Ville Punavaara sanoo.
– Joitain malleja joutuu odottamaan yli vuoden. Tehdas on Ruotsissa, mutta komponentit tulevat maailmalta, ja niistä on pula.
Asennuksia tekevillä yrityksillä on hyvin kapasiteettia, koska uudisrakentaminen on taloustilanteen takia hiljaista. Viime vuonna Villen LVI-Asennus toteutti maalämmön mm. Ristiinan liikekeskukseen ja useisiin kerros- ja rivitaloihin Mikkelissä.
Kuntien käytännöissä pieniä eroja
Maalämmön rakentaminen vaatii kaikissa Mikkelin seudun kunnissa toimenpideluvan. Luvanvaraisuus tuli maankäyttö- ja rakennuslakiin vuonna 2011.
Pohjavesialueilla lupaharkinta on tarkempaa. Mikkelissä Hanhikankaan, Pursialan ja Porrassalmen pohjavesialueilla on tiukempi arviointi.
Mäntyharjun kunnassa maalämpöjärjestelmää ei voi rakentaa pohjavesialueelle ollenkaan.
PETRI P. PENTIKÄINEN
