Mikkelissä neuvolatoiminta keskittyy Perhetaloon.
Paras suomalaiskeksintö, neuvolatoiminta, täyttää 100 vuotta. Merkkipäivää huomioi erityisesti Terveydenhoitajaliitto jäsenineen. Yksi juhlijoista on Essoten äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja Jonna Lähde, joka on puurtanut muutakin kuin mittaamista, punnitsemista ja rokottamista sisältävässä työssään pian kymmenen vuotta.
– Työni suola on seurata lapsen kehitystä raskausajasta koulunkäynnin aloittamiseen asti. Ikävää taas on ajoittain liian lyhyt asiakkaan vastaanottoaika.
Terveydenhoitajaliiton puheenjohtajan Tiina Mäenpään mukaan palaute neuvolatyöstä on kuitenkin kiireestä huolimatta yleensä todella myönteistä. Essoten neuvola- ja perhepalveluiden esimies Noora Valjakka kertoo, että neuvolatoiminta vastaakin erilaisten asiakkaiden tuen tarpeisiin hyvin. Lisätukea perheille voidaan tarjota perhetiimeissä, joista perheet saavat tarvittaessa kasvatus- ja perheneuvontaa.
Vaikka Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos säätelee neuvoloiden toimintaa, myös Essoten neuvolalle ominaisia asioita on.
– Mikkelissä toimintamme keskittyy Perhetalolle, jossa saa terveystarkastuksen lisäksi esimerkiksi perhe- ja seksuaalineuvontaa. Koko Essoten alueella toimintamme perusta on myös vahva asiakaslähtöisyys, joka ilmenee muun muassa asiakkaat hyvin tavoittavassa puhelinpalvelussa, kertoo Lähde.
Osa työstä tehdään tosin kotikäynneilläkin.
Suurin muutos Lähteen työuralla on ollut siirtymä pienistä neuvolayksiköistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistyminen. Essoten myötä neuvolat yhdistyivät Perhetaloon. Muita merkittäviä muutoksia on ollut työkulttuurissa sekä monikulttuurisuuden ja mielenterveyshaasteiden lisääntymisessä.
– Nykyään työmme ydintä on koko perheen tukeminen keskustelujen avulla, kuvailee Lähde.
Mäenpää kertoo, että lapsen ensimmäisenä vuonna neuvolakäyntejä on tiheään ja niitä jatketaan seuraavina vuosina ainakin kerran vuodessa ja lisäksi tarpeen tahdittamasti. Erilaisia perheitä ei erotella, vaan kaikkia perheitä tuetaan ja huoliin pyritään puuttumaan mahdollisimman varhain.
Neuvoloissa korostetaan monialaista yhteistyötä. Terveydenhoitajien keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat neuvolalääkäri ja pikkuvauvoihin erikoistunut fysioterapeutti.
– Palvelukokonaisuuksien Perhetalossa ammatillinen tuki ja konsultaatiomahdollisuudet ovat lähellä. Väylät erikoissairaanhoitoon ja lastensuojeluun ovat myös toimivia, pohtii Valjakka.
Pelastakaa Lapset ry:n mukaan neuvoloissa jonot ja erityispalveluiden tarve ovat pandemian aikana kasvaneet, kun henkilöstöä on siirretty koronatehtäviin. Aliresursoinnin on havainnut myös Mäenpää.
Lähde odottaa, että terveydenhoitajien taitoja osattaisiin hyödyntää paremmin ja työn arvostus näkyisi konkreettisesti.
– Meillä on sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan kaksoistutkinto (AMK), mutta se ei näy palkassa, hän toteaa.
Mäenpään mukaan suomalaisten päätöksentekijöidenkin pitäisi arvostaa neuvolatyötä nykyistä enemmän muutenkin kuin vaali- ja juhlapuheissa.
Sata vuotta neuvoloita Suomessa
Vuonna 1922 Mannerheimin Lastensuojeluliitto perusti ensimmäisen neuvolan. Lastenlinnassa aloitettiin Arvo Ylpön johdolla äitikurssit ja valmistettiin kiertokoreja vauvaperheille.
Lapsikuolleisuus sekä yllättävät kehityshaasteet alkoivat vähentyä, ja jatkotutkimuksiin ohjaus tehostui. Tärkeäksi nousivat elinikäisesti vaikuttava elintapaohjaus ja kehitysseulat.
Terveydenhoitajan ammatti työnsisältöineen on maailmanlaajuisesti uniikki. Ammattinimike tuli terveyssisaren tilalle vuonna 1972.
Nyt maksuttomat neuvolat tavoittavat lähes kaikki odottavat perheet, lapset ja lapsiperheet. Terveydenhoitajat edistävät koko perheen terveyttä, ehkäisevät sairauksia elintapaohjauksella, ohjaavat perhesuunnittelussa sekä tukevat vanhemmuutta ja parisuhdetta.
Virpi Kontinen
