Mikkelin aarimailla nautitaan satokaudesta

|

Mikkelin aarimailla kasvatetaan menestyksekkäästi sekä perinteisiä että uusia kasveja.

Urpolassa, Lehmuskylässä, Orijärvellä ja Jokipuistossa on Mikkelin 4H-yhdistyksen aarimaita. Niiden viljelijät ovat saaneet tänä kesänä nauttia aurinkoisista puutarhasäistä.

Mikkelissä on neljä aarimaa-aluetta, jotka sijaitsevat Urpolassa, Lehmuskylässä, Orijärvellä ja Jokipuistossa, joka sijaitsee lähellä keskustaa sekä Saksalaa. Mikkelin 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajan Tarja Kauppisen mukaan lähikunnissa ei ole vastaavia aarimaaviljelyksiä.
Mikkelissä aarimaata on riittänyt kaikille halukkaille. Yksi aarimaa on nimensä mukaisesti kooltaan 10 metriä kertaa 10 metriä. Urpolassa viljelyssä on 50 aaria, joista 12 on monivuotisia, Lehmuskylässä 41 aaria, joista 23 on monivuotisia ja Jokipuistossa 88 aaria, joista 46 on monivuotisia. Orijärvellä viljelysaareja on 12, ja niistä vain yksi aarimaa on monivuotisessa käytössä.

Kauppisen mukaan suomalaiset aarimaaviljelijät kasvattavat yksivuotisilla palstoillaan tyypillisimmin erilaisia juureksia, kaaleja, kurpitsoita, sipuleita, salaatteja, yrttejä, herneitä ja kukkia. Monivuotisilla palstoilla viljelyssä on lisäksi yleensä marjapensaita, mansikkaa ja raparperia.
-Muitakin monivuotisia kasveja aarimailla kasvaa, kuten lipstikkaa ja persiljaa, täydentää Kauppinen.

Miten mennyt kesä on sujunut aarimailla?
– Viljelyn luonteeseen kuuluu, että vaihtelua on. Toisilla aarimailla viljelykset kasvavat hyvin, toisilla taas vähän huonommin, Kauppinen listaa.
Alkukesästä kärsittiin jonkin verran kuivuudesta, ja nyt syksymmällä vettä on tullut senkin edestä. Tämä ei aina tuota ongelmia, sillä toiset kasvit luonnostaan pitävät kuivista ja toiset vähän kosteammista kasvuolosuhteista.
Kauppinen arvioi, että Mikkelissä aarimaiden sato näyttää tällä hetkellä kohtuulliselta, jos sateita riittää sopivasti.
– Kurpitsat ainakin ovat nauttineet tästä kesästä, kuten perunakin, joka on ollut puhdasta. Lisäksi marjapensaat ovat täynnä marjoja. Marjoista mansikka viihtyi kesän helteissä.

Mikkelin aarimaiden toimintaan on ollut jo kehittämissuunnitelmia, mutta virallisia toimintapäätöksiä ei Tarja Kauppisen mukaan ole vielä tehty.

 

Aarimaa suo antejaan

Mikkelin 4H-yhdistys ry:n jäsen Elina Siltala ja varajäsen Mirja Kosonen saivat viljelyksiltään hyvät sadot.

Mikkelin 4H-yhdistyksessä aktiivisena jäsenenä toimiva Elina Siltala viljelee maataan Lehmuskylässä, Laihalammen viereisellä aarimaalla. Siltalan viljelyksellä oli tänä vuonna muun muassa kesäkurpitsaa, herneitä, kaalia, persiljaa ja tilliä. Satoa tuli kiitettävästi myös monivuotisen aarimaan marjapensaista.
– Aina käy niin, että kaikki viljelykset eivät onnistu. Tänä vuonna minulla parhaiten kasvoivat porkkanat, perunat ja punajuuret.
Siltala väittää olevansa laiska kastelemaan, ja sen vuoksi juuri tietynlaiset kasvit menestyivät tänä kesänä.
– Siitäkin on hyötyä, jos jaksaa kitkeä, koska se estää veden haihtumista, Siltala opastaa.
Aarimaalla puuhailu on sosiaalista toimintaa, jossa kannustetaan myös toisia viljelijöitä.
– Näin hellekesänä lämpö siivitti mahtavaan satoon muiden viljelemiä viinirypäleitä, chilejä ja tomaatteja.

Yhdistyksen toinen aktiivijäsen, Mirja Kosonen, viljelee Urpolassa ensimmäistä kertaa monivuotista aarimaata, jonka hän muokkasi jo viime kesänä. Kolmetoista edellistä vuotta hänellä on ollut yksivuotisia viljelyksiä. Hänen mukaansa sato-odotukset ovat tänä vuonna hyvät. Vain kurkku kasvoi heikommin kuin aiemmin.
– Hunajamarja, joka muistuttaa hiukan mustikkaa, ja saskatoon ovat minulla vielä varsin pieniä, joten satoa ei niistä saa. Sen sijaan mansikka ja raparperi tuottivat ison sadon.
Lisäksi Kosonen kasvatti valkosipulia, sipulia, kurkkua, kesäkurpitsaa, kurkkua, salaattia sekä perunaa.

 

Virpi Kontinen

Sähköisyys on nyt in

|
Insinöörintaidot ovat synnyttäneet melkoisen määrän uusia, sähköistettyjä menopelejä. Helteinen kesä takasi laitteille lämpimän vastaanoton myös Mikkelin seudulla. Sähköistettyjen kulkuvälineiden valikoimaa on viime vuosina saatu ...

SM Vaakuna-Ralli 2022 ajetaan syksyllä

|
Myös tapahtumakonsepti muuttuu monella tapaa. Vuodesta 1995 lähtien ajettu Vaakuna-Ralli on normaalisti järjestetty aina kevättalvella, helmikuisten kinosten keskellä. Vuodesta 2003 SM-osakilpailuna ajettu kisa järjestetään ...

EA-kurssit osin webinaareina

|
Perinteikäs ensiapukurssien järjestäjä, Suomen Punainen Risti, jatkaa EA-kurssien järjestämistä poikkeusaikoinakin. Samalla linjalla ovat mikkeliläiset KasvuEsedu ja EST koulutus. Ensiapukoulutuksia koskevaan lakiin on KasvuEsedun toimitusjohtajan ...