Ampiainen, mehiläinen, kimalainen, herhiläinen, apua!

|

Pölyttäjien tilanne Suomessa ei ole asiantuntijan mukaan vielä huonontunut radikaalisti.

Hyönteiset ovat nyt aktivoituneet. Erityisesti hyttysiä tuntuu tällä hetkellä riittävän silmät ja suut täyteen.

Kaikkialla, missä on reilusti vesistöjä ja missä talvella on reilusti lunta, on myös ainekset runsaampaan hyttyskesään.
– Juuri nyt hyttysille on otolliset olosuhteet. Helle nopeuttaa hyttysten kehittymistä munasta aikuiseksi. Jos ensin on pidempi jakso lämmintä ja sen jälkeen lammikoihin sataa sopivasti vettä, kuoriutuminen tapahtuu yhtäaikaisesti. Silloin hyttysten määrä voi näyttää järkyttävältä. Tuulisella ja kuivemmalla säällä kehitys on heikompaa, kertoo vieraslajikoordinaattori, hyönteistutkija Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta.

Seuraavat kolmisen viikkoa ovat Leinosen mukaan ratkaisevia sen suhteen, kuinka paljon hyttysiä tänä kesänä saadaan.
– Ihmiset ostavat nyt hullun lailla hiilidioksiditupsuttimia ja hyttysiä sisuksiinsa imeviä karkottimia, missä en näe mitään järkeä. Hyttysten kanssa pystyy kyllä elämään samoin kuin muidenkin hyönteisten.
– Kaikki hyttyset ja muut hyönteiset joita karkottimet ja myrkyt eivät tapa, ovat tärkeä osa luonnon ravintopyramidia. Esimerkiksi hömötiaispesue syö hyönteisbiomassaa 10 kiloa vuodessa. Siksi niitä tarvitaan, sanoo Leinonen.
– On hyvä, jos ampiaisyhdyskunnan kanssa pystyy elämään rinnakkain. Pölyttäjät, kuten ampiainen, mehiläinen ja kimalainen pistävät yleensä vain silloin, kun ne puolustavat pesäänsä tai tuntevat itsensä uhatuksi.
– Olemme ennen pitkää pulassa jos pölyttäjät katoavat. Esimerkiksi mantukimalainen on pääpölyttäjä metsien mustikkasadoille. Niitä on noin 700 yksilöä neliökilometrillä, mutta jos ne häviävät, on mustikkasatokin aika olematon.

Jos kuitenkin haluaa pihapiiristään ampiaisvapaan alueen, kannattaa kiinnittää huomiota keväällä yksin lentelevään ja pesäpaikkaa etsivään kuningattareen.
– Jos kevätkesästä näkee että ampiaiskuningatar alkaa parkkeerata väärään paikkaan, sen voi napsaista pois ja asia on sillä selvä.
– Toinen vaihtoehto on sinnitellä syksyyn ja odottaa että pesässä ei ole liikennettä. Silloin pesä on tyhjä ja se on helppo poistaa. Työläiset ja koiraat kuolevat syksyllä ja uudet kuningattaret talvehtivat muualla kuin vanhassa pesässä, Leinonen kertoo.
Tilanne on Leinosen mukaan huomattavasti vaikeampi kesäaikaan, kun työläiset ovat pesässä. Silloinkin pesä on mahdollista poistaa, mutta se kannattaa tehdä yöllä, jolloin ampiaiset eivät ole aktiivisia ja silloinkin hyvän suojavarustuksen kanssa. Ampiaisille yliherkän henkilön ei missään tapauksessa pidä edes yrittää pesän poistamista.

Herhiläinen on Euroopan suurin ampiainen ja Leinosen mukaan ilmaston lämpenemisen airut.
– Mistään massoista meillä ei voida ainakaan vielä puhua, mutta ainakin Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa on tavattu pesiviä yksilöitä.
Vaikka herhiläisen pisto onkin monin verroin kivuliaampi kuin tavallisen ampiaisen, pelkotiloihin ei ole mitään syytä. Kuten ampiainen, muutoin rauhallinen herhiläinenkin pistää vain ärsytettynä ja pesää puolustaessaan.

Kuten muutkin hyönteiset, ampiaiset ja herhiläiset seuraavat makeaa tuoksua, mutta aivan yhtä hyvin niille kelpaa vaikka leikkele tai grilliruoka. Jos haluaa pitää ei-toivotut vieraat poissa lautasilta ulkona ruokailtaessa, kannattakin sijoittaa esimerkiksi perhosbaari pihan reunalle. Hyönteiset siirtyvät sinne energianhakuun, eivätkä lennä ruokalautaselle tai mehulasiin yhtä hanakasti.

Vaikka pölyttäjien määrä joidenkin lajien osalta on laskusuunnassa, tilanne ei Leinosen mukaan Suomessa ole vielä hälyttävä.
– Euroopan mittakaavassa lajit ovat sitä vastoin vähentyneet selkeästi. Siihen vaikuttaa se että ympäristöä kemikalisoidaan liikaa.
– Myös meillä vaikutukset tulevat näkymään sekä yhdyskunta- että erakkohyönteisissä, mikäli kemikaalien käyttöä jatketaan samaan tahtiin kuin tähän saakka, sanoo Leinonen.

 

Kyyn puremasta aina ensiapuun

Alkukesästä ilmestyvät myös kyyt. Etenkin aurinkoisilla paikoilla niitä saattaa nähdä lämmittelemässä vaikkapa kiven päällä. Tömistelytekniikka on hyvä kyyn karkoittaja. Kyytä ei myöskään pidä tarkoituksella ärsyttää, sillä silloin se puolustaa itseään ja hyökkää.
– Kyyn purema voi aina olla vaarallinen. Jos henkilö on varma, että purema on kyyn aiheuttama, ohjaamme pääsääntöisesti saapumaan päivystykseen tarkistettavaksi. Ensiapuna voi käyttää kyypakkausta, sanoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

Ampiaisenpiston aiheuttamiin yleisoireisiin voi ensiapuna ottaa antihistamiinia. Allergikoille ja riippuen siitä, kuinka herkkä pistolle on, missä pistokohta sijaitsee ja onko saanut useamman piston, kyypakkaus on oiva ensiapu.
– Hoitotoimenpiteet ovat tapauskohtaisia. Ampiaisen pistoon voi myös ensiapuna ottaa antihistamiinia.
– Allergikoille edellä mainittuja kannattaa antaa ensiapuna, mutta suosittelen myös käymään päivystyksessä tarkistuttamassa tilanne, sanoo Seppälä.

 

Koronarokotteita kysellään kesäkunnista

Essoten alueella laumasuoja saavutettu.

Vapaa-ajan asukkaat ovat jo osittain muuttaneet kesäkuntiinsa ja lomien alettua määrä lisääntyy huimasti. Koronarokotusohjelman ollessa kesken monia askarruttaa, voiko kakkosrokotteen saada kesäkunnassaan. Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä sanoo että jos rokotteita saataisiin tarpeeksi, se voisi olla mahdollista.
– Rokotteita saadaan sairaanhoitopiirien alueille kuitenkin vain rajattu määrä, joka määräytyy alueen väestöluvun mukaan. Pääsääntö on että kakkosrokote otetaan siellä missä ensimmäinenkin, sanoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
– Poikkeuksen tekevät ne muupaikkakuntalaiset, jotka ovat vakituisesti asuneet Essoten alueella yli neljä kuukautta sekä ne suomen kansalaiset, jotka tulevat ulkomailta kesän viettoon esimerkiksi puoleksi vuotta.

Seppälän mukaan kesän rokotemääristä ei vielä ole varmaa tietoa.
– Tämänhetkisen tiedon mukaan esimerkiksi heinäkuussa saatava rokotteiden määrä riittäisi vain kakkosannoksiin eli ensimmäisiä annoksia ei tuolloin annettaisi lainkaan.
– Tilannetta kannattaa kuitenkin seurata, sillä tilanteet elävät nopeasti.

Rottaralli peruttiin toistamiseen

|
Mikkeliläinen MC Road Rats on järjestänyt Rottarallin perinteisesti Ristiinassa sijaitsevan Hotelli Heimarin pihapiirissä. Tänä vuonna, kuten viimekin vuonna, tapahtuma on päätetty perua vallitsevien olosuhteiden ...

Kelluva iglu on vaihtoehto hotelliyölle

|
Puulan aalloilla voi kokea eksotiikkaa. Sataman Herkku Hirvensalmella vuokraa kahta Aurora Hutin valmistamaa kelluvaa luksus-iglua, joissa voi majoittua ja joihin on saatavissa lisäpalveluja. Sataman ...

Baskeja kuvattiin maailmalle Etelä-Savossa

|
Mikkeliläinen jalkapalloileva hammaslääkäri Eider Ramos esitteli kuvausryhmälle Puulan maisemia. Espanjalainen EiTB eli Euskal Irrati Telebista – viestintäyhtiö Baskimaalta kuvasi Hirvensalmella toukokuun lopulla ohjelmasarjaa Baskit ...

Oikeanlainen kenkä on kaiken a ja o

|
Eräilybuumi on nostanut päätään eikä loppua näy. Matkustusrajoitukset ovat lisänneet luontomatkailua ja ihmiset ovat heränneet näkemään lähelle. Luontoretkelle voi lähteä matalallakin kynnyksellä ja melkein ...