Veroilmoituksen täytössä kannattaa ottaa apu vastaan.
Vuoden vaihteessa metsätulojen verotuksessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Yksi asia, joka helpottaa metsätalouden harjoittajia on investointivähennyksiin tullut muutos. Aiemmin verotuksessa pystyi vähentämään kerralla enintään 200 euron suuruisia hankintoja tai vastaavan suuruisen menojäännöksen. Vuoden 2021 alusta summa nousi 600 euroon.
– Jos esimerkiksi hankitaan 500 euron moottorisaha, se saadaan jatkossa vähennettyä verotuksessa kerralla. Jos taas moottorisahan hankintahinta on 1000 euroa, niin ensimmäisenä vuonna saadaan vähentää verotuksessa 25 %:a eli 250 euroa. Menojäännökseksi jää 750 euroa, josta jatketaan poistojen tekemistä. Kun menojäännös on 600 euroa tai alle, niin se voidaan vähentää verotuksessa kokonaan, Veronmaksajien keskusliiton Juha-Pekka Huovinen kertoo.
Tämä on verovelvolliselle positiivinen asia, koska hankinnat saadaan vähennettyä verotuksessa nopeammin.
Toinen muuttunut asia liittyy arvonlisäverotuksen vähäisen toiminnan alarajaan. Aiemmin arvonlisäveroa jouduttiin maksamaan liikevaihdon ylittäessä 10 000 euroa. Raja nostettiin 15 000 euroon.
– Jos puun myynnit jäävät alle 15 000 euron, niin alvia ei tarvitse maksaa. Tämä edellyttää lisäksi, että metsänomistajalla ei ole muuta arvonlisäverollista toimintaa, eikä hän ole hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi. Jos puun myynnit ovat 15 – 30 tuhatta euroa, saa metsänomistaja hakemalla osan arvonlisäveroista takaisin niin sanottuna alarajahuojennuksena. Saatu alarajahuojennus on tuloverotuksessa veronalaista tuloa, Huovinen toteaa.
Lakimies kertoo, ettei metsäverotuksessa ole tiettyä eniten esitettyä kysymystä.
– Saamme kysymyksiä esimerkiksi verovähennyksistä, työhuone- ja matkakuluista, sukupolven vaihdoksista ja metsätulojen verotuksen ajankohdasta.
Metsänomistajien tulee ilmoittaa tuotot alkuvuodesta tarkalleen helmikuun lopussa. Tänä vuonna verotietojen jättämispäivä oli maaliskuun 1. päivä.
– Verovuoden ratkaisee päivämäärä, jolloin rahat kopsahtavat tilille. Sopimusten kirjoittamispäivämäärällä ei ole väliä. Yleensä tämä on melko selvä asia, mutta jos kaupat tehdään lähellä vuodenvaihdetta tästä voi nousta kysymyksiä.
Pääsääntöisesti ne, jotka aktiivisesti harjoittavat metsätaloutta, osaavat tehdä myös veroilmoitukset. Yllättäviä tilanteita voi tulla jos henkilö esimerkiksi saa metsätilan perintönä. Apua on kuitenkin saatavilla ja sitä kannattaa veroilmoitusta tehdessä käyttää.
Metsätilalla ei ole jatkuvaluontoista kiinteistöveron tyyppistä veroa. Jos metsästä ei tule tuottoja, veroja ei tarvitse maksaa.
Saaduista tuotoista maksetaan luonnollisesti veroja, mutta metsätila on myös mahdollista myydä verovapaasti tiettyjen kriteerien täytyttyä.
– Se kenelle myydään, on rajattu piiri. Metsätila voidaan myydä verovapaasti esimerkiksi omalle lapselle, lapsenlapsille tai sisarelle. Omille vanhemmille ei voi myydä verovapaasti, Huovinen selventää.
Toinen vaatimus on, että metsätilan on pitänyt olla myyjän omistuksessa yli 10 vuotta. Jos metsätila on saatu lahjana tai perintönä, niin omistusaikaan lasketaan mukaan edellisen omistajan omistuksessa olleet vuodet.
Puukaupassa ja metsätilan hoidossa hyvin harvoin tulot ja menot kohtaavat vuosittain. Tässä metsänomistaja voi ottaa apuunsa menovarauksen. Sen avulla tuloja voidaan siirtää myöhemmin verotettaviksi.
– Jos tuloja on enemmän kuin menoja, niin osa tuloista voidaan siirtää menovarauksella verotettavaksi viimeistään neljän vuoden päähän. Entisten Oulun ja Lapin läänien alueilla tämä aika on kuusi vuotta, Huovinen kertoo.
