Suomalainen haluaa keittiöstä oman näköisen sekä toimivan.
Keittiötä ei nähdä enää pelkkänä ruoan valmistuspaikkana, vaan se halutaan integroida muuhun asuntoon. Tiloista ei haluta erillisiä huoneita, vaan keittiö toimii yhtenä suurena tilana esimerkiksi olohuoneen kanssa.
– Kalusteiden halutaan olevan kasvavassa määrin huonekalumaisia ja samaa tyyliä kuin muu asunto, Noblessan-keittiöiden edustaja Ari Arminen kertoo.
Noblessa on vastannut muutokseen lanseeraamalla markkinoille uuden tuoteperheen, joka kulkee nimellä ”Enemmän kuin keittiö”.
– Päällimmäinen ajatus on tietenkin se, että asiakas saa samasta paikasta kaikki palvelut. Nykyaikana ihmiset eivät tee samalla tavalla kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin kaikki saatettiin ostaa eri paikoista.
Suomessa Armisen mukaan keskimääräinen keittiön ikä on noin 18 vuotta. Muualla Euroopassa keittiötä uusitaan 5–6 vuoden välein.
– Tämä johtuu myös siitä, että muualla Euroopassa asutaan huomattavasti enemmän vuokralla. Se, mikä poikkeaa Suomesta valtavasti, on keittiön omistus.
Euroopassa vuokralainen hankkii itse keittiön ja vuokra-asunnoissa on usein seinällä kiskot, johon voi asentaa omat kalusteet.
– Hyvin usein näitä kokonaisuuksia myydään eteenpäin muuton yhteydessä. Tämä on todella yleistä, Arminen kertoo.
Keittiöiden ikä on Suomessakin kuitenkin laskuun päin. Mikkelin Värin yrittäjä Tuula Korjan mukaan nykyään keittiö saatetaan uusia vain vaihtelun vuoksi.
– Keittiö voi olla uusittu esimerkiksi viisi vuotta takaperin, mutta siihen halutaan uutta väriä tai muuten vaihtaa ilmettä, Korja täsmentää.
Tärkeimpänä kriteerinä säilyy kuitenkin toiminnallisuus, josta ei haluta tinkiä.
Suomessa ensiasunnon ostajien kriteerit asuntojen suhteen ovat nousussa ja asunnoista halutaan välittömästi oman näköisiä.
– Aikaisemmin on tyydytty siihen mitä on, mutta nykyään halutaan näyttää myös asunnon kautta omaa persoonaa ja tehdä kodista itsensä näköinen, Arminen kertoo.
Vaikka Euroopan sisällä hinnoissa ollaan melko samalla tasolla, Suomen keittiöiden keskihinta on korkeampi kuin muualla.
– Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että meillä on isoja keittiöitä. Neliömäärät ovat suurempia ja esimerkiksi nurkat halutaan kalustaa ja sitä kautta ottaa kaikki mahdollinen tila käyttöön.
Tilojen muuttuessa aina avarampaan suuntaan, vanhan malliset liesituulettimet eivät palvele muun muassa korkeita huonekorkeuksia.
– Pitkät putket keskellä huonetta eivät välttämättä ole esteettiset, eivätkä teknisesti mahdollisia toteuttaa, Arminen pohtii.
Tämän vuoksi liesituuletin on siirretty keittotasoon. Keskellä tasoa oleva tuuletin toimii aktiivihiilisuodattimien avulla tai perinteisempään tapaan hormin kautta. Mitä sitten jos kattila pääseekin kiehumaan yli ja keitokset valuvat tasolle ja siitä suoraan tuulettimeen?
– Rasvasuodatin saadaan nostettua irti ja putsattua erikseen. Laitteen pohjalle on asennettu tulppa, jonka saa irrotettua, mikäli pohjalle on valunut jotain, Arminen selventää.