Kun korot ovat alhaalla ja osakemarkkinat huojuvat, on sijoittajien usko koetuksella. Siksi kiinteistösijoitusrahastot ovat entistä suositumpia.
Viimeisen viiden vuoden aikana ovat kiinteistösijoitusrahastot nostaneet suosiotaan tasaisesti. Ne tarjoavat suhteellisen vakaata tuottoa, jonka takeena on vuokratuoton lisäksi kiinteistöjen arvonnousu. Suoraan kiinteistösijoittamiseen verrattuna mukaan pääsee jo pienellä pääomalla, eikä sijoittajan tarvitse ottaa niskoilleen isoa summaa vierasta pääomaa. Muista rahastoista tuttu kuukausisäästäminen on myös mahdollista.
Rahastojen sisällä velkavipua kuitenkin käytetään. Se on sijoittajan etu, sillä mekanismin avulla tuotto saadaan nostettua kelpo tasolle. Vakautta kiinteistösijoitusrahastoon tuovat uudet kiinteistöt ja pitkät vuokrasopimukset. Esimerkiksi suomalaisiin hoiva-alan kiinteistöihin sijoittavan erikoiskiinteistösijoitusrahaston vuokrasopimukset ovat keskimäärin 12 vuoden mittaisia.
Kuluttajan kannalta rahastoon sijoitetut varat ovat aina likvidejä, toisin sanoen omansa saa pois tarvittaessa nopeasti. Rahastot ovat kuitenkin lähtökohtaisesti tarkoitettu pitkäaikaisiksi sijoituksiksi.
– Kiinteistösijoitusrahastot ovat asuntosijoittamista kuten muukin asunto- tai kiinteistösijoittaminen. Erona on se, että itse ei tarvitse huolehtia vuokralaisista, remonteista tai yhtiökokouksista, vaan se aika jää elämässä muuhun, kertoo sijoitusasiantuntija Tero Fennander Suomen Pankkiiriliikkeeltä.
Rahastot tietenkin ottavat omansa välistä. Julkisuudessa on paljon puhuttu rahastojen kuluista ja tietoa on saatavilla mukavasti, mutta tarkkana kannattaa silti olla. Suomalaisiin kiinteistöihin sijoittavia rahastoja on markkinoilla useita, jo se luo turvallisuuden tunnetta valintaan. Fennanderin mukaan rahastojen kontrolli on Finanssivalvonnan kautta erittäin tiukka. Esimerkiksi vuokratuotosta pitää palauttaa vähintään 75 % osinkoina rahasto-osuuden omistajille. Lisäksi rahaston omistuksessa olevien kiinteistöjen arvonnousun määrittävät ulkopuoliset ja omistussuhteista riippumattomat asiantuntijat.
Kaikkeen sijoitustoimintaan liittyy aina myös riskejä. Kiinteistörahastot hajauttavat varansa useisiin kohteisiin ja myös maantieteellisesti, jotta riskit pysyvät kohtuullisina. Sijoittajan kannattaa tutustua huolella rahastoyhtiöiden sijoituspolitiikkaan ennen sijoituksen tekemistä.
Fennander muistuttaa myös asuntopolitiikan muuttuneista linjauksista, jotka ovat vuokra-asumista suosivia. Omistusasumisen korkovähennysoikeus kutistuu ja kun väestö lisäksi pakkautuu kasvukeskuksiin yhä kiihtyvällä tahdilla, tietää se kiireitä vuokra-asuntojen rakentajille. Kiinteistösijoitusrahastoissa mahdollinen korkotason nousu kutistaa tuottoa, kuten suorassakin kiinteistösijoittamisessa: voitosta suurempi osa menee korkomenoihin.
Moni kokeekin kiinteistösijoitusrahastot eräänlaisena turvasatamana. Fennander kertoo niiden tuoton olleen viime vuosina mukavalla tasolla. Rahastosta riippuen tuotto on ollut 8-10 prosentin välillä, jota voidaan pitää vallitsevaan talousilmastoon nähden jopa erinomaisena. Jatkossa tuotto-odotukset lienevät hieman maltillisempia.
Pitkään alalla ollut mies muistuttaa kuitenkin hajauttamisen merkityksestä sijoittamisessa.
– Ikivanha sääntö, joka sanoo sijoituksien voivan hyvin kun niistä on kolmannes koroissa, osakkeissa ja kiinteistöissä kussakin, pitää edelleen kutinsa suurpiirteisenä jakona. Lisäksi ajallinen hajauttaminen on tärkeässä roolissa, joka toteutuu esimerkiksi kuukausisäästämisen kautta helposti.
Kiinteistösijoittaminen isossa mittakaavassa on ollut aiemmin lähinnä eläkevakuutusyhtiöiden ja isojen sijoitusyhtiöiden heiniä. Suurien pääomien temmellyskenttä on ollut avoin piensijoittajille vasta muutaman vuoden.
– Nämä kiinteistösijoitusrahastot eivät ole Suomessa kovin vanha asia, ensimmäinen starttasi reilut kolme vuotta sitten. Ulkomaisia vaihtoehtoja on ollut tarjolla pidempään ja niissä on myös paljon hyviä ja vakaita rahastoja, Fennander vihjaa.
Vastaavia kiinteään omaisuuteen sijoittavia rahastoja löytyy myös metsäpuolelta.
