Museomies tuntee Suomen tieopasteet

11.11.2015 Auto & Kone
Olavi Pakarinen ja Matti Taskinen työskentelivät tielaitoksella yhdessä 30 vuoden ajan. Äänimerkin käyttökielto oli voimassa ennen vanhaan vanhainkotien ja lepokotien lähellä.

Ennen aikaan juosten ajosta sillalla saattoi saada kymmenen markan sakon.

Maaherrankadulla sijaitsevassa Pulkkisen talossa voi tutustua Suomen maanteiden syntyvaiheista ja liikenneopasteiden historiasta kertovaan näyttelyyn. Näyttelyn on koonnut mikkeliläinen rakennusmestari Olavi Pakarinen, joka työskenteli aikoinaan Tielaitoksella tiensuunnittelijana.

Pakarinen toimi työuransa loppuajan Mikkelin piirin perinneyhdyshenkilönä, jota kutsuttiin tuttavallisemmin museomieheksi. Silloinen virkanimike johtaa juurensa vuoteen 1974, kun Tielaitos täytti 175 vuotta.

– Sen johdosta historiaa alettiin tallentaa määrätietoisesti. Jokainen tiepiiri määräsi museomiehen haastattelemaan ihmisiä, keräämään esineitä ja valokuvia. Etsimme myös sopivia museotie- ja siltakohteita, hän selventää mielenkiintoista tehtäväänsä.

Näyttely kertoo, kuinka esivalta ohjasi aikoinaan tiellä kulkijoita ja millaisilla liikennemerkeillä matkantekoa edistettiin.

– Tienviitoista säädettiin Ruotsin valtakunnan laissa vuonna 1734. Teiltä piti olla viitta esimerkiksi satamaan tai pitäjään. Ruotsinvallan aikana käytettiin peninkulmapatsaita ja Venäjän vallan aikana virstanpylväitä. Vuonna 1888 otettiin käyttöön länsimainen kilometrijärjestelmä, Pakarinen tietää.

Suomen ensimmäinen liikennemerkki otettiin käyttöön vuonna 1921. Kyseinen varoituskolmio riitti yksinään vuoteen 1937, jonka jälkeen Suomessa otettiin kerralla käyttöön 30 uutta kansainvälistä symbolia. Ne olivat varoitus-, kielto- sekä huomio- ja tiedotusmerkkejä, jotka ovat vieläkin käytössä. Vuoteen 1957 mennessä merkkien ja opasteiden määrä kaksinkertaistui. Samaan aikaan autojen määrä kasvoi, kun taas hevosten määrä vastaavasti laski. Nykyisin erilaisia liikennemerkkejä ja opastauluja on käytössä jo lähes 300 kappaletta.

Viime viikolla näyttelyyn tutustui myös Matti Taskinen, joka työskenteli aikoinaan Pakarisen esimiehenä.

– Olimme töissä yhtä aikaa 30 vuoden ajan, joten näyttelyä oli mukava tulla katsomaan. Olavi on tehnyt arvokasta työtä tiehistorian tietämiseksi suomalaisille. Se on ollut sellainen elämän ikäinen harrastus, hän toteaa.

Miehet katselivat yhdessä punakeltaista kieltomerkkiä, jossa on äänimerkin kuva.

– Äänimerkin käyttökieltoa käytettiin ennen vanhainkotien ja lepokotien lähellä. Se poistui käytöstä parikymmentä vuotta myöhemmin, Pakarinen kertoo.

Myös ”Mustakäsi” eli pakollinen pysähtyminen herättää heissä hieman huvittuneisuutta.

–Isäntä ei ollut pysähtynyt merkin johdosta ja kun poliisi kyseli tähän syytä, hän oli mukamas luullut merkin tarkoittavan ”Tervetuloa Joroisiin”, Taskinen ja Pakarinen naureskelevat.

1910-luvulla Suomessa otettiin käyttöön ensimmäiset nopeusrajoitukset ja päiväsakkojärjestelmä.

– Jos hevosella ylitti sillan liian kovaa, siitä saattoi saada kymmenen markan suuruisen sakon. Siltavahdit arvioivat ylitysnopeutta ja sakottivat oman harkintansa mukaan, Pakarinen kertoo.

Pakarinen on kirjoittanut samasta aiheesta myös kirjan, joka ilmestyi vuonna 2007. Kirjoja on myytävänä näyttelyn yhteydessä, joka on auki 28. marraskuuta saakka.

+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0