Biitti syrjäyttämässä sätkän

|

Nuorten tupakointi on viime vuosina vähentynyt – nuuskaaminen taas on rajussa kasvussa. Kuva Vannrith Va/Unsplash

Valtakunnallisen Nuorten terveystapatutkimuksen (NTTT) mukaan niin tupakkakokeilut kuin päivittäinen tupakointikin on vähentynyt 12–18-vuotiaiden nuorten keskuudessa vuosituhannen alkuun verrattuna.

Väheneminen on pysähtynyt muutamana viime vuonna. Nuuskan kokeilu ja käyttö on kuitenkin lisääntynyt selvästi – pojat nuuskaavat tyttöjä ahkerammin. Selvittelimme tilannetta Mikkelissä.
Nuorten terveystottumuksia on seurattu 2 vuoden välein vuodesta 1977 useiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä. Viimeisin kyselytutkimus tehtiin kuluvana vuonna ja sitä edellinen siis 2017. Reilun 40 vuoden aikana kyselytutkimuksen vastauksia on palautettu yli 135.000, viimeisimmissä tutkimuksissa kyselyihin on osallistunut 4000 kohderyhmäläistä nuorta.
Tulokset olivat osin ennustettavissa: Lapissa ja Kainuussa tupakkatuotteita kokeillaan ja käytetään eniten, vähiten puolestaan Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Vähintään kerran jotain tupakkatuotetta ilmoittaa Lapissa käyttäneen reilut 50 % vastaajista, kun Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä vain 40 %. Etelä-Savon luku on tältä väliltä, eli 45 %. Ennustettavissa oli sekin, että vähiten kokeiluja on alimmilla luokilla – kokeilut lisääntyvät iän myötä ja ovat suurimmillaan ammattioppilaitoksissa ja – armeijassa. Sähkötupakka yleistyy vasta iän karttuessa.

Kun tilastot eivät kerro sitä, miksi tupakkatuotteita käytetään, kysyimme syitä terveysammattilaiselta ja tietysti itse nuoriltakin. ESSOTEn suunterveyspalveluiden osastonhoitaja Anu Rasimus kertoo olevansa samaa mieltä tutkimuksen tuloksista.
– Suuhygienistit eivät työssään keskity siihen, miksi poltetaan tai nuuskataan, vaikka pystyvätkin asiakkaan suunseudusta päättelemään tupakoiko nuori, vai käyttääkö muita tupakkatuotteita, osastonhoitaja kertoo.
– Limakalvomuutokset, värjäytymät ja usein jo pelkkä hengityksen haju paljastavat kyllä käytön, summaa Anu.
Terveysammattilainen pohtii usein, miksi nuori aloittaa tupakkatuotteiden käytön, vaikka tätä ei välttämättä suoraan asiakkaalta kysytäkään.
– Minulla on tuntuma, että malli tulee nykyään enemmän kaveripiiristä kuin kodista, aiemmin tilanne oli erilainen – olihan takavuosina tupakointi paljon nykyistä yleisempää, eikä kotonakaan sitä aina katsottu paheksuen, pohtii Anu Rasimus.

Yhden ryhmän Rasimus nostaa kuitenkin ”harhaoppisuudessaan” esille: urheilua harrastavat nuoret.
– Monella urheilijanalulla on jostain kumman syystä käsitys, että käyttämällä nuuskaa hapenottokyky, veriarvot ja suorituskyky eivät huononisi – totuus on kuitenkin täysin päinvastainen: mainitut arvot ja sitä myötä suorituskyky heikkenee nuuskaajalla siinä, missä tupakoitsijallakin, valistaa Anu Rasimus.
Valistus, tutkitun tiedon jakaminen onkin tärkeä osa suuhygienistin päivittäistä työtä – valistusta niin nuorille kuin varttuneemmallekin väelle.
Useat nuorten nuuskankäyttöä koskevat tutkimukset vahvistavat, että nuuskan käyttöön liittyy vääriä mielikuvia. Samojen tutkimusten mukaan eniten nuuskaavat 12-18 -vuotiaista nuorista 18 -vuotiaat joukkueurheilulajeja harrastavat pojat.

Kysyimme käytöstä tietysti nuorilta itseltäänkin. Yleinen vastaus oli ”emmätiiä” – jonkun aikaa pohdittuaan täsmennettiin, että ”kunkaikkimuutkinkäyttävät”. Kodista tupakoinnilleen mallia kertoi saaneensa harva nuori, pikemmin oltiin huolissaan, että kotiväki saisi tietää kokeilusta tai säännöllisemmästä käytöstä – samasta syystä moni nuori siirtyykin nuuskaamaan.

Eräs nuuskan käytön vast’ikään lopettanut nuori aikuinen kertoi harrastaneensa toistakymmentä vuotta kilpaurheilua ja siirtyneensä sittemmin valmennukseen.
– Joukkuekavereilta se käyttö opittiin ja nuuskakin saatiin. Valmentajat puuttuvat nykyään välittömästi niin tupakointiin kuin nuuskaamiseenkin, jos niitä havaitaan – valmentajia on turha syyttää epäterveellisten elämäntapojen ruokkimisesta, summaa vastaaja. Haastateltavan mukaan urheilupiireissä on aivan viimeaikoina otettu nollatoleranssi näissä asioissa.
– Olisivatpa koulupuolellakin yhtä tiedostavia, heittää nuori valmentaja.

Yksi kiekko (nuuskapurkki) maksaa Haaparannassa 2–3 € ja Mikkelin katukaupassa vitosen – eräs haastateltu kertoi häneltä kuluvan nuuskaan kuukaudessa 40–50 €. Tämä vastaa tutkimusten mukaista keskimääräistä käyttöä: kiekko 1–3 päivässä.
Haastateltu sanoi tuntevansa varmuudella yhden mikkeliläisen ammattimaisen nuuskanmyyjän. Nuuska tulee pääosin Ruotsista – venäläistä nuuskaa on sitäkin saatavilla, vaikka nuuskan myynti on Venäjälläkin kiellettyä. Venäläiset saavat kyllä ostaa purutupakkaa, joka on käytännössä samaa kuin nuuska, valistaa nimetön nuori.
Erään näkökulman nuuskan käyttöön tarjosi ammattikorkeakoulussa IT-alaa opiskeleva nuori aikuinen: tupakalle pitää aina ”lähteä” johonkin erityistilaan, nuuskata voi vaikka tietokoneen ääressä – näin keskittymiskyky ei katoa.

Vaikka siis nuorten tupakointi on vähenemässä, on nuuskaaminen selvässä kasvussa. Koska molemmat ovat selvästi epäterveellisiä viehtymyksiä, tulee aikuisten kotona, koulussa ja harrastuksissa kiinnittää selvästi nykyistä painokkaammin huomionsa alaikäisten tupakkatuotteiden käyttöön. Ei saarnaten ja syyllistäen, vaan valistaen ja neuvoen. Auttaako tämäkään, on arvoitus – mutta muutakaan ei oikein voi tehdä.

JiiTee Hartikainen

Maailma tänään — JiiTeen Kuukautinen

|
Uusi vuosi on jatkanut vanhojen vuosien tahtiin: outoja asioita kumpuaa niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisestikin. Käydäänpä läpi muutamia sattumuksia. Ilmastonmuutoshömpötys jatkuu. Ilmasto on toki muuttunut ...

Minkä auton ostaisin?

|
Markkinoilla riittää vaihtoehtoja ja lisää tulee. Silti auto kannattaa ostaa yhä oma tarve edellä, myös voimanlähteen osalta. Auton hankkiminen on nykyään ehkäpä monimutkaisempaa kuin ...

Arvotonta lakkoilua — JiiTeen Kuukautinen

|
Tätä kirjoittaessani postilakko on alkanut, Kuopio on ilmoittanut irtisanomisista, samoin OP-ryhmä. Muutama yksityinenkin. Miten näitä asioita on käsitelty julkisessa sanassa? YLE haastattelee aina potkimisuhan ...