Aivot tottuvat kulttuurisidonnaisiin sääntöihin.
Miksi kilpajuoksuradoilla juostaan vastapäivään? Miksi hulahula-vanteen pyörittäjä ketkuttaa mieluimmin vasemmalle? Valikoituuko koripallossa vasen helpommin tukijalaksi pyörimissuunnan ollessa vasempaan? Pärjääkö joukkuelajeissa paremmin se, joka hallitsee nopeat käännökset molempiin suuntiin? Siksi kai Ronaldokin pärjää jalkapallokentillä. Mies kikkailee pallolla miten haluaa, eikä vastustaja meinaa pysyä perässä.
Neurologian erikoislääkäri Sakari Simula kertoo, että aivot muodostavat ymmärryksen ympäröivästä tilasta aistien välityksellä. Tilan hahmottamiseen liittyvät keskeisimmät aivoalueet sijaitsevat oikeassa aivopuoliskossa. Ympäröivä kulttuuri muovaa aivojen kehittymistä.
– Länsimaisessa yhteiskunnassa kirjoittamisen, lukemisen ja laskemisen järjestys on sovittu tapahtuvaksi vasemmalta oikealle. Aivomme ovat tottuneet tähän. Toisissa kulttuureissa järjestys voi olla päinvastainen ja tapamme tuntuvat heistä oudolle, Simula vertaa.
Oikeanpuoleisessa liikennekulttuurissa katsotaan risteävää liikennettä vasemmalta oikealle ennen tien ylitystä. Siksi vasemmanpuoleinen liikenteeseen siirtyminen vaatii totuttelua ja erityistä tarkkaavuutta.
Simula uskoo, että juoksu-ja pyöräilyradoilla kilpaillaan vastapäivään lähinnä kulttuurisidonnaisista tottumissyistä. Kenttälajeissa radat on standardoitu tulosten vertailukelpoisuuden vuoksi.
– Kaarrejuoksussa ja -ajossa on omat tekniikkansa, joka hioutuvat harjoittelulla. Aivot ja lihaksisto on opetettu optimoimaan paras mahdollinen suoritus tietyn suuntaisella ratakierroksella, Simula selventää.
Osa ihmisistä on vasenkätisiä. Samoin dominoiva jalka vaihtelee ihmisestä toiseen. Tämän voi testata seisomalla normaaliasennossa. Se kumpi puoli ottaa ensimmäisenä vastaan eteenpäin kallistuessa, on dominoiva jalka.
– Tämä vaikuttaa hyppylajeissa ponnistus- ja tukijalkaan. Jääkiekossa, näitä luonnollisia vasemman/oikean puolen eroja hyödynnetään sijoittamalla pelaajia kentällisiin taktiikkaan sopivalla tavalla, Simula päättää.
