Nykyiset vapaa- ajanasunnot ovat verrattavissa omakotitaloihin, joihin ostetaan palveluja yhä enemmän.
Mökkeily on osa elämäntyyliä, joka liittyy vapaa- ajan asukkaiden arvoihin, elämäntapoihin ja mökkeilymotiiveihin. Helsingin yliopiston Ruralia- instituutin tekemästä vuoden takaisesta tutkimuksesta selviää, että vaikka perinteisiä mökkejä on yhä paljon käytössä, uudet mökkeilyn muodot yleistyvät ja ne muuttuvat modernimpaan suuntaan. Murros liittyy suurien ikäluokkien eläköitymiseen, fyysisen kunnon alenemiseen ja mökkeilystä luopumiseen.
Ruralia instituutin kehittämispäällikkö Manu Rantanen sanoo, että perusmökkeihin verrattuna 2000-luvulla rakennetut vapaa-ajanasunnot muistuttavat yhä enemmän omakotitaloja, jotka ovat ympärivuotisessa käytössä. Mökeillä on paljon mukavuuksia ja uusia teknisiä laitteita, jonka myötä palvelujen käyttöä suosiva vapaa-ajan asumistapa vahvistuu tulevaisuudessa.
– Rakennuksen taso ja palvelutarpeet ovat johtaneet tyyliin, jossa huoltopalveluita ostetaan mieluimmin, kuin aletaan tekemään itse, kuten esimerkiksi mökkitalkkaripalveluita. Toki edelleen on myös heitä, joille työn tekeminen on juuri se mökkeilyn pääsisältö.
Rantasen mukaan suhtautuminen työntekoon ja palvelujen käyttöön on sidoksissa mökkeilijän edustamaan sukupolveen ja ikärakenteeseen. Nykyajan kiivastahtista työtä tekevät haluavat rentoutua mökillä. Arkisia asioita ei haluta jatkaa mökillä, varsinkaan jos siellä vietetään vain viikonloppu ja aikaa on verrattain vähän. Toisaalta, jos työstä puuttuu fyysisyys, ovat halonhakkuu ja puutarhanhoito hyvää vastapainoa tavalliselle arjelle.
Rantasen mukaan mökkeilykulttuuri on eriytymässä, joka johtaa erityyppisiin mökkeilyalueisiin ja tyyleihin. Esimerkiksi puutarhakylämäisen loma-asumisen muoto yleistyy, joka kertoo elämyshakuisen lomanvieton suosion kasvusta. Loma-asumisen moninaistuessa, joku saattaa ostaa yksiön pienemmästä kasvukeskuksesta ja pitää sitä mökkinä.
Suur-Savon OP-kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Ari Muttilainen sanookin, että Mikkelissä osakehuoneistoja on ostettu vastaavaan tarkoitukseen esimerkiksi Graanin rannalta.
– Jos suomalainen ostaa asunnon Espanjasta, niin kyllähän se on useimmiten osake eikä omakotitalo. Tässä on vähän sama juttu. Asumismuoto on edullinen ja helppokäyttöinen, jossa ovat palvelut sekä vesistö lähellä, hän vertaa.
Muttilainen sanoo, että esimerkiksi Puumalassa sijaitseva osakehuoneisto sopisi hyvin veneilijälle. Asunto toimisi hyvänä tukikohtana ja ajanviettopaikkana sillä aikaa, kun vene on laiturissa.
– Mökkeilyssä vallitsee vanha perinteinen käsitys järvenrantamökistä, saunasta ja laiturista, eikä ajatella sitä näkökulmaa, että loma-asunto voisi olla mikä vaan.
Esimerkiksi Haukivuorella ja Ristiinassa on paljon tyhjillään olevia kerrostaloasuntoja, joita voisi markkinoida eteläsuomalaisille vapaa- ajanasunnoiksi. Tämän tyylisessä markkinoinnissa ei olla oltu kuitenkaan kovin aktiivisia.
– Loma-asuntomessutkin rakennetaan yleensä pieniin taajamiin ja täällä Etelä-Savossahan niitä olisi jo valmiina. Tyhjien asuntojen markkinointiin voisi tehdä maakunnallisen kampanjan ja tarjota niitä loma-asuntokäyttöön yhtenä vaihtoehtona, Muttilainen pohtii.
Mikkeli on ainut kunta Suomessa, jossa on yli 10 000 kesämökkiä. Kaikki eivät kuitenkaan haaveile omasta vapaa-ajanviettopaikasta, joten moni pitää hyvänä vaihtoehtona vuokramökkiä. Vuokramökkeilyllä haetaan nimenomaan palvelua ja helppoutta, ilman ylläpidon riesaa. Jotkut vuokraavat saman mökin vuosi vuoden jälkeen, kun taas toiset etsivät uuden lomakohteen joka kerta.
– Kun mökki ei ole omassa omistuksessa, eläminen on paljon vapaampaa. Onhan se myös taloudellisesti edullisempaa, kuin rakentaa oma mökki ja ylläpitää sitä ympäri vuoden. Ja jos kesä vaikuttaa sateiselta, niin vaihtoehtoisesti voi lähteä vaikka ulkomaille, Muttilainen toteaa lopuksi.
