Mikkelin sataman kehittäminen voisi konkreettisesti alkaa siitä, että tie siirtyy radan varteen, toteaa maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.
Sataa vettä niin kuin vain syksyllä voi. Mikkelin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs istuu Mikkelin rautatieasemalla olevassa ravintolassa. Puheena on satama, mutta näin syksyisellä säällä siellä ei ole oikein mitään paikkaa, missä tavata. Tulevaisuudessa on kuitenkin ehkä toisin.
Satamassa voi olla joskus hotelli. Siellä voi olla asuintaloja, kulttuurikeskus, kaupungin työntekijöiden työhuoneita. Rannassa kulkisi promenade-tyyppinen kävelyalue ja koko alueelle pääsisi useampaa siltaa pitkin kuin nyt.
Mikkeli on suunnitellut Satamalahden kehittämistä jo pitkään. Jo vuosina 2013–14 järjestettiin arkkitehtikilpailu ja ajatusta alueen tulevaisuudesta heräteltiin.
Miksi sataman kehittäminen ei ole edennyt?
– Sanopa muuta! Äikäs huokaa ja jatkaa:
– Siihen on varmasti monta syytä. Ensinnäkin alue on kooltaan valtava, 11 hehtaaria. Suuri koko varmasti vaikutti siihen, että kisan jälkeen asia ei lähtenyt liikkeelle. Lisäksi vuoden 2008 pankkikriisistä lähtien talous on matanut. Siihen nähden ne arkkitehtikilpailun suunnitelmat olivat aika suureellisia. Mikkelissä on myös ollut muuta isoa tehtävää, kuten vedenpuhdistamo, joka on vienyt sekä rahaa että henkilöstöresurssia, Äikäs tuumii.
Hän aloitti Mikkelin kaupungilla 2021 ja sai heti esimieheltään kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelältä selkeän tehtävän: Satama, Veturitallit ja Puhdistamon alue pitää laittaa kuntoon.
Nyt niistä jokainen ottaa askelia eteenpäin, eikä yhtä voi myöskään täysin kehittää ilman toista.
Ylipäänsä pienessä kaupungissa asiat liittyvät aina toisiinsa. Satamasta valmistui kesäkuussa selkeä kehittämissuunnitelma. Ville-Veikko Niskanen teki sen diplomityönään arkkitehdin tutkinto-ohjelmaan Oulun yliopistoon.
Äikäs kehuu, että Niskasen työ on erittäin ansiokas. Se sai professoreiltakin täyden arvosanan mutta kaupungin kannalta olennaista on, että Niskanen kytkee sataman vahvasti osaksi Mikkelin keskustaa. Suunnitelma ei siis ole liian lennokas vaan nähtävissä osana kaupunkia.
Kuten sanottua, pienessä kaupungissa asiat liittyvät toisiinsa. Satamastakaan ei voi kirjoittaa ilman sen viereen tulossa olevaa Veturitallin liike-elämän keskittymää ja vanhalle puhdistamolle suunnitteilla olevaa Puhistamon aluetta, josta haetaan matkailun ja kulttuurin keskusta.
Äikäs toteaa, että sataman alueelle suunniteltu hotelli tukisi esimerkiksi Puhistamon tapahtumia. Kaikessa suunnittelussa pitää muistaa myös ydinkeskusta, jota ei voi rappeuttaa. Puhistamo puolestaan ei saa mennä Mikaelin päälle, Äikäs toteaa.
Satamaan on mietitty kulttuurikeskusta. Voisiko se ratkaista taidemuseon sijaintiongelman?
– Kaupungin pitää myös lähivuosina päättää kaupungintalon ja virastotalon kohtalo. Kaupungintalo on upea, mutta voisiko siinä olla jotain ihan muuta? Vaikka boutique-hotelli? Mikä on kaupungintalon ja lääninhallituksentalon kokonaisuus? Äikäs pohtii.
Kaikkiaan hän ajattelee, että Mikkelillä on enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.
– Pitää olla rohkeutta ja tulevaisuudenuskoa. Ei yltiöpäisyyttä ja haihattelua mutta pitää pystyä kehittymään, Äikäs toteaa.
Vaikka Mikkelin virkamiehet ja päättäjät haluaisivat mitä sataman suhteen, vaikuttaako sen tulevaisuuteen myös alueen maanomistajat. Esimerkiksi keskellä oleva Carlsonin tontti on edelleen kauppasuvun omistuksessa. Yksityisiä tontteja on myös alueen Saksalan päässä sekä nykyisen Hesburgerin alla.
Äikäs kertoo, että maanomistajien kanssa on käyty jo keskusteluja.
– Parin maanomistajan kanssa on jo keskusteltu, että kaupungilla voi olla halua hankkia maita. Kaavoituksen edetessä maanomistajilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä he haluavat alueelle.
Niin kuin muillakin alueilla, myös satamassa kaupunki vastaa kaduista, puistoista ja yleisistä alueista. Hotellia se ei lähde itse rakentamaan.
Sataman kehittäminen etenee nyt niin, että aluetta aletaan kaavoittaa. Kaavoitus etenee todennäköisesti kolmessa palasessa.
Kaupungin toive oli, että Niskanen suunnittelee alueen niin, että nykyinen Laiturikatu siirtyy radanvarteen. Sieltä ostettiin maata Veturitallien kauppojen osana.
– Tieyhteyden toteutus voi olla se ensimmäinen konkreettinen asia aikanaan, missä kauhakuormaaja lähtee liikkeelle, Äikäs miettii.
Ensin tulee kaavoitus, sitten infran rakennus ja viimeisenä esimerkiksi hotellit tai asuintalot.
– Ja kaikki tämä vaatii investointirahoja ja päättäjiltä rohkeutta, että nyt tehdään, Äikäs summaa.
Hän toteaa, että sekä hänellä että Riihelällä on iso motivaatio viedä satamaa eteenpäin.
– Nyt on hirveän huono aika millekään rakentamiselle, mutta olemme sitä mieltä, että meidän työuramme aikana nähdään, että satamassa tapahtuu jotain. Mikkelillä pitää olla suunnitelmat ja kaavat valmiina silloin, kun maailmantilanne muuttuu taas paremmaksi.
Elina Alanne
