Mikkeli panostaa nyt erityisesti Astuvansalmen kalliomaalauksiin ja päämajahistoriaan.
Hyvän ruuan tai torikahvittelun? Eläkeläisten päämaja? Minkä kaiken päämaja Mikkeli voisikaan olla? Tätä mietitään ja kehitetään nyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksein sekä Sodan ja rauhan keskus Muistin yhteisessä matkailun kehittämishankkeessa.
– Tarkoitus on osaltaan puhaltaa pölyjä päämajakaupunki-imagosta ja tuoda sitä tähän päivään, toteaa hankkeen sisältöasiantuntija, tutkija Leena Hangasmaa Muistista.
Mikkelin matkailukärjiksi nostetaan päämajahistoria ja Astuvansalmen kalliomaalaukset. Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen toteaa, että on tärkeää ymmärtää, mitä meillä on sellaista, mitä ei ole muilla paikkakunnilla. Historiaakaan ei siis todellakaan unohdeta.
– Meillä on päämajahistoria. Saimme aikoinaan kansallisen tehtävän pyytämättä ja yllättäen. Jos ajattelemme matkailijaa, niin hänellä on jokin syy mennä jonnekin ja usein siihen syyhyn liittyy kulttuuriperintöä, Puntanen toteaa.
Siksi Mikkelin kannattaa edelleen hyödyntää matkailussaan myös historiaansa, vaikka Mannerheimin ja Päämajan korostaminen saattaa jo välillä paikallisia kyllästyttää.
– Minä ajattelen, että ihmiselle tekee hyvää tuntea kotiseutunsa ja sen historia, ja miten se kaikki liittyy maakuntaan, Suomeen ja Eurooppaan, Puntanen pohtii ja lisää, että Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen on joskus todennut hyvin, että silloin kun jokin asia vähän jo ällöttää kaikkia paikallisia, niin se vasta menee läpi laajemmin.
Esimerkkinä Puntanen mainitsee vaikka Itävallan Salzburgin, jossa Mozart on esillä kaikkialla.
Hankkeen toinen osa on Astuvansalmen kalliomaalausalueen matkailullinen kehittäminen. Ristiinaan toteutetaan kalliotaiteen opastuskeskus. Sen näyttelyssä kalliomaalausten tarina yhdistetään Saimaan tarinaan ja kerättyyn tutkimustietoon kalliotaiteesta.
– Samalla kehitetään sitä, millaisia tuotteita ja palveluja saadaan Astuvansalmen ympärille, projektipäällikkö Tarja Pönniö-Kanerva Mikseistä sanoo.
Kalliotaiteen opastuskeskuksen näyttely pyritään avaamaan vuonna 2025 Ristiinan Everstin virkatalossa, jota myös Brahelinnaksi ja sotakouluksi kutsutaan.
Koko hankkeessa iso osa onkin yhteistyöverkoston kokoaminen ja kehittäminen. Mukaan halutaan myös Mikkelissä tärkeät vapaa-ajan asukkaat.
– Koko hankkeen pohjalla on Mikkelin kaupungin matkailun- ja vapaa-ajan kehittämisalusta. Strategia on siellä tehty ja nyt on meidän tehtävä tuoda konkretiaa, Pönniö-Kanerva sanoo.
Elina Alanne
