ESE:n kaukolämmön hinta nousee liki kymmenen prosenttia. Viiden vuoden aikana korotusta on tullut liki neljännes.
Kaukolämmön hinta on noussut viimeisten vuosien aikana kipakasti niin Mikkelissä kuin muuallakin Suomessa. Erityisen jyrkässä kulmassa hintakäppyrät ovat olleet kahden edellisen vuoden aikana. Sama suunta jatkuu myös Mikkelissä kaukolämpöä tuottavan ja myyvän Etelä-Savon Energia Oy:n hinnoittelussa. ESE:n kaukolämpöasiakkaita odottaakin tammikuun alusta noin kymmenen prosentin hinnankorotus.
Yhtiön toimitusjohtaja Erkki Karppanen ynnää, että keväästä 2022 alkaneesta rajusta hintakehityksestä on ennen kaikkea ”kiittäminen” Venäjää ja herra Putinia.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan on katkaissut puun tuonnin Venäjältä kokonaan. Suomen energiateollisuudessa käytetystä metsähakkeesta noin neljännes oli Venäjän puuta. ESE:llä Venäjältä tuodun puun osuus metsähakkeesta oli noin viisi prosenttia.
– Nyt kun sitten kaikki alan toimijat haalivat biopolttoaineena käytettävää puuraaka-ainetta samoilta markkinoilta, niin sen hinta nousee ja tämä näkyy toki sitten myös lopputuotteemme hinnassa, Karppanen selittää tilannetta.
– Jotkut toimijat ovat kertoneet, että raaka-aineen hinta on noussut jopa 75 prosenttia. Meillä ei onneksi ihan noin rajuja lukuja ole, mutta kyllä hakkeen ostohinta meilläkin on noin 50 prosenttia kiivennyt.
Maallikon on ollut helppo ajatella, että marraskuussa sinetöity vähemmistöosakkuuden (49 prosentin omistusosuus Esestä) myynti isobritannialaiselle Aberdeen-yhtiölle näkyy nyt sitten kaukolämmön hinnassa. Eli hintaa hilattaisiin ylöspäin uuden omistajan tuotto-odotusten vuoksi.
– Ei Aberdeenin mukaantulolla ole mitään tekemistä tämän hinnankorotuksen kanssa, Karppanen kiistää. Lämmöntuottajina me olemme sitä paitsi niin kilpaillulla markkinalla, että ei sellaista lyhytnäköistä hintojen korotusta voisi tehdäkään.
– Kyllä tässä on nyt takana nämä muut syyt. Jo edellisinä vuosina hinta on ollut nousussa, mutta nyt meillä on valitettavasti tullut kahdelle peräkkäiselle vuodelle suuret nousut hintoihin.
Karppasen mukaan kaukolämmön hintaan toi nousupainetta jo aiemmin esimerkiksi linjaukset biopolttoaineen käytöstä.
– Hakkeen käyttö Suomen energiateollisuudessa on lisääntynyt koko ajan ja turve sekä maakaasu ovat käytännössä jääneet pois, kun on tehty linjaus mahdollisimman suuresta biopolttoaineen, eli puun, käytön tasosta.
– Turvetta ei ole ihan kokonaan unohdettu, ja sitä voidaan meillä seospoltossa edelleen kattiloissa käyttää. Ja jos oikein raju kriisitilanne tulisi esimerkiksi rajun pakkastalven myötä, niin siihen turpeeseenhan meillä sitten täytyisi nojata.
Tilanne on käytettävän raaka-aineen osalta huomattavasti parempi nyt kuin edellistalvena, jolloin varastoja ei saatu täydennettyä Venäjän puun jäätyä äkkiä pois.
– Nyt olemme kaikki polttoainevarastomme keränneet niin täyteen kuin ikinä mahdollista. Viime vuonna olisi tullut katastrofi, jos olisi ollut kylmä talvi.
Toimitusjohtajan mukaan Ese:n näkökulmasta hinnannousua on kaikin mahdollisin keinoin pyritty kompensoimaan, jotta se ei olisi hirmuisen raju.
– Nyt ollaan sen realiteetin äärellä, että edullisen kaukolämmön tuotannossa ei voida enää vannoa pelkän biopolttoaineen nimeen.
– Yhtenä keinona meillä ollaan tehty investointi 30 megawatin sähkökattilaan, joka on käytössä huhtikuusta. Myös Ren-Gas -projektin eteneminen on meille tärkeä asia.
Nordic Ren-Gas on tehnyt Esen kanssa hankesopimuksen, jonka tavoitteena on saada Mikkelin Pursialaan uusiutuvaa kaasua, vihreää vetyä sekä näiden prosessituotteena syntyvää kaukolämpöä tuottava laitos. Näillä kaikilla toimenpiteillä, sekä esimerkiksi oman toiminnan tehostamisella Karppanen uskoo, että kaukolämmön hinta saadaan pidettyä aisoissa.
– Pakko on koko ajan pysyä kehityksen mukana. Paljon on puhuttu energian ja lämmön tuotannossa myös esimerkiksi pienydinvoimaloista, mutta ne ovat realismia aikaisintaan joskus 2030-luvun lopulla, Karppanen näkee.
Niko Takala
