Mökkiläisten valtuuskunnan uusi puheenjohtaja viettää aikaansa Pertunmaalla.
Etelä-Savon kausiasukasvaltuuskuntaa vetää nyt Pertunmaan mökkiläinen Aulis Pitkälä. Vantaalainen Pitkälä on kotoisin mökkikunnastaan ja jäi eläkkeelle Espoon sivistysjohtajan virasta.
Siksipä ei ole yllättävää, että yksi hänen toiveistaan liittyy koulutukseen. Monet kausiasukkaat voisivat olla valmiita parantamaan koulutustasoaan ja sitä kautta tuomaan Etelä-Savoon lisää osaamista.
– Osaamisen kehittämistarve koskee myös aikuisväestöä. Se on vähän hylätty voimavara. Etelä-Savoa pitäisi nostaa koulutuspaikkana ja koulutuskeskittymänä niin, että kouluttautumismahdollisuuksia netin kautta lisättäisiin.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei tiedotti äskettäin, että kausiasukkaita voisi hyödyntää myös sesonkityövoimana maakunnassa, jossa nuoria on vähän. Pitkälä sanoo, että koulutus tukisi tätäkin tavoitetta. Hän on tehnyt jo ennestään yhteistyötä koulutusasiassa Otavan Opiston kanssa.
Pitkälän johtamassa kausiasukasvaltuuskunnassa on jokaisesta kunnasta aktiivisia mökkiläisiä, ja kunnanjohtajat ovat myös mukana.
– On järkevää, että on elin, joka tuo kausiasukkaiden näkökulmaa päätöksentekoon ja kehittämiseen. Emme ole päättävä elin, mutta tehtävänä on antaa syötettä päätöksentekijöille, Pitkälä kuvaa.
Valtuuskunnan nimeä muutettiin äskettäin niin, että enää ei puhuta vapaa-ajanasukkaista, vaan kausiasukkaista. Se kuvaa paremmin joukkoa, joka tuo elämää Etelä-Savoon ympäri vuoden.
– Monipaikkaisuus on vahvasti lisääntynyt. Enää ei ole kyse vain kesäasumisesta, vaan kakkosasunnossa ja alueella käytetään paljon aikaa.
Asioita, joita valtuuskunta on viime aikoina painottanut, ovat palvelut ja tietoverkot. Pitkälä sanoo, että esimerkiksi valokuitu on tärkeä, koska se mahdollistaa monelle etätyön kakkosasunnolla.
Sähkönsiirron hinta on vesistöisessä ja röpelöisessä Etelä-Savossa maan kärkitasoa. Sähköverkkobisneksen valvonta on Pitkälän mielestä ollut melko löyhää. Sähkö- ja tietoliikennekaapeleita on toteutettu samalla kertaa vasta viime vuosina.
Kaikista suurin huoli kohdistuu tällä hetkellä julkisiin palveluihin. Kesäsesonkina esimerkiksi sote-palveluiden kysyntä kasvaa mökkeilijöiden myötä. Uuteen hyvinvointialueeseen siirtyminen onnistui hyvin, mutta rahoituksessa on vajetta.
– Kouluikäisen väestön väheneminen on niin suurta, että se pakostakin tarkoittaa suuria muutoksia palvelurakenteeseen. Olen siitä erittäin huolissani. Väestökehitys Etelä-Savossa on tosi huonoa.
Kausiasukkaat tuovat alueelle yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Se mahdollistaa maakuntaan esimerkiksi kokoaan suuremman kulttuuritarjonnan.
– Sixten Korkmania on arvosteltu, kun hän sanoi, ettei elämä ole vain taloutta varten, vaan tärkeää on se, mitä taloudella saadaan aikaan – esimerkiksi kulttuuria. Kulttuuri sitoo kausiasukkaita paikkakuntaan, Pitkälä muistuttaa.
Hänen mökkikuntansa Pertunmaan kirkonkylällä on kaksikin ruokakauppaa. Pitkälä pohtii, montako niitä olisi ilman kausiasukkaita, vai olisiko yhtään.
Kunnilta kausiasukasvaltuuskunta ja puheenjohtaja Pitkälä toivovat, että kesäasuntojen muuttamista vakinaisiksi edistetään myös käytännössä.
– Puhutaan kyllä, että se on tärkeää, mutta asian eteen ei tehdä paljon. Eri kunnissa on erilaisia kantoja.
Mökkeilyä jo yli sata vuorokautta vuodesta
• Etelä-Savossa on 46 600 vapaa-ajanasuntoa.
• 66 % vapaa-ajanasukkaista tulee Etelä-Savon ulkopuolelta.
• Maakunnan ulkopuolelta tulevat käyttävät alueella rahaa 203 miljoonaa euroa vuodessa.
• Mökkeilyaika on pidentynyt. Vuonna 2020 vietettiin mökillä keskimäärin 103 vuorokautta vuodesta. Vuonna 2016 luku oli 79 vuorokautta.
• Etätyötä tehneiden mökkeilijöiden osuus vuonna 2020 oli 43 prosenttia (7 % vuonna 2016).
PETRI P. PENTIKÄINEN
