Hyvä koristeseppele kestää adventista kevääseen.
Kranssiharrastaja Aila Asikainen työstää taidonnäytteensä kantalalaisessa aitassa ja uudessa kasvihuoneessa. Asikaisen huolellisesti tekemä kranssi kestää ulkona adventista kevätsäihin asti.
– Olen leikkimielellä luvannut, että jos joku palauttaa huonoksi havaitun työni, hän saa korvaavan kappaleen ilmaiseksi, hän nauraa.
Muotia ovat nyt kehänmuotoiset ja puolikkaat punosrakennelmat varsinkin pajusta. Trendikkäin havuseppele on kullanvärinen. Asikainen myös tyylittelee usein seppeleensä tilaajan persoonaan sopivilla väreillä.
– Kranssini suunnittelen ulos ripustettaviksi tai haudalle vietäviksi, hän kertoo.
Kauniiden havukoristepunosten resepti on melko yksinkertainen. On järkevää hyödyntää isohkoja, vankkoja kuusen latvoja, jos niitä löytää. Niistä saa pullean ja tasaisen kokonaisuuden. Sidoskehikon on oltava tarpeeksi tukeva, ja osien sidontaan paras vaihtoehto on sopivan tiukkaan kiristetty rautalanka.
Unohtaa taas kannattaa osasten kuumaliimalla kiinnitys ja turhan runsas koristelu. Eikä ole syytä luottaa siihen, ettei kukaan huomaa viimeistelemätöntä taustapuolta.
Kranssien kokoamisen opettelu vaatii sinnikkyyttä.
– Ensimmäisestä havuseppeleestä tuli liian huojuva, luovasta työskentelystä innostunut Asikainen muistelee.
Nykyään Asikainen tekee seppeleitä kuparikehikkoon. Häneltä kului useita harjoituskertoja, ennen kuin hän pääsi omat korkeat vaatimustasonsa yltäneeseen lopputulokseen. Vihdoinkin kranssien tekeminen sujuu kuin hyvin harjoiteltu tanssi.
VIRPI KONTINEN