Etelä-Savon hyvinvointialueen aloitus on historiallinen mullistus, joka pyritään tekemään niin, ettei asiakas huomaa mitään.
Vuodenvaihteessa tapahtuu kuntahistorian suurin mullistus, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirretään kunnilta valtiolle, uusille hyvinvointialueille.
Samanaikaisesti kaikkien aikojen myllerryksen on tarkoitus sujua niin, etteivät palveluiden käyttäjät huomaa mitään.
Asiakkaiden kannalta vielä 1.1.2023 ei muutukaan mitään oleellista. Sisäisesti on toinen tilanne, Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan johtaja Santeri Seppälä myöntää.
– Ensimmäisinä viikkoina henkilöstöllä on paljon uutta opittavaa, ja jonkinlaisia lyhyitä palvelutuotannon katkoksia voi tapahtua. Meillä on 850 tietojärjestelmää, ja on melko suuri riski, että joku ei toimi.
Yleisin kysymys Eloisan ympärillä on, säilyvätkö palvelut omalla paikkakunnalla. Mitään konkreettista lupausta ei juuri nyt voi antaa. Muutoksia voi tulla, sillä palveluverkkoa lähdetään työstämään keväällä, terveyspalveluiden johtaja Kimmo Kuosmanen sanoo.
– Aukioloaikoja, maksuja ja palveluiden saatavuutta yhtenäistetään ensi vuoden aikana. Tarkemmin ei valitettavasti pysty avaamaan, onko joku toimipiste sellainen, joka suljetaan, tai joku, johon tuodaan lisää palveluja.
Osassa palveluverkkoa on vaikea tilanne, esimerkiksi henkilökunnasta on pulaa ja palvelutasoa on vaikea pitää yllä. Santeri Seppälä arvioi, että yksi syy kriisiytymiseen on ollut tieto tulevasta muutoksesta. Tarpeellisia toimenpiteitä on saattanut jäädä tekemättä.
– Ei ole tehty viime vuosina niitä temppuja, mitä olisi pitänyt tehdä, ajateltu että hyvinvointialue tulee ja korjaa.
Se ei ole mikään salaisuus, että perinteistä vastaanottotoimintaa pyritään vähentämään kehittämällä uusia muotoja.
– Rinnalle tuodaan liikkuvia ja digitaalisia palveluita. Digiklinikka saadaan pystyyn jo tammikuun aikana. Se palvelee koko hyvinvointialuetta, Kuosmanen lupaa.
Eloisan hallintosäännössä lukee, että jokaisessa kunnassa tulee olla moniammatillinen sote-keskus. Se kuitenkin tiedetään jo, että hyvinvointialueen käytössä on liikaa kiinteistöjä.
– Etelä-Savossa on kiinteistömassaa eniten asukasmäärään suhteutettuna. Ensimmäisenä käydään läpi kiinteistöjä, joissa meillä ei ole asiakaspalvelua, Santeri Seppälä määrittelee.
Säästöpaine on tällä hetkellä 35 miljoonaa euroa. Myös Eloisassa odotetaan valtiolta lisärahoitusta, jos ei välittömästi niin eduskuntavaalien jälkeen aloittavalta hallitukselta.
Etelä-Savossa rasittavat maakunnan erityispiirteet. Seppälä mainitsee muutamia. Maakunnassa on eniten yli 75-vuotiaita, ja määrä kasvaa vuoteen 2030 saakka. Korona ei ole häviämässä, eikä hoitovelka ole häviämässä. Palkkaharmonisoinnin hintaa nostaa se, että alueella on kaksi erikoissairaanhoidon yksikköä.
Etelä-Savo on myös suuri mökkimaakunta, jossa vietetään keskimäärin sata vuorokautta vuodessa. Tämä ei kuitenkaan näy rahoituksessa.
– Sitä ei huomioida millään tavalla. Suoraan sanottuna Etelä-Savo on kärsijä tässä. Mallista on unohdettu vapaa-ajanasutus kokonaan, Seppälä arvostelee.
Pelastus- ja turvallisuuspalveluiden johtaja Seppo Lokka vahvistaa, että vapaa-ajanasutus työllistää.
– Se näkyy selvästi tehtävämäärissä ja kuormittaa päivystysjärjestelmää. On edunvalvonnan yksi tärkeä osa, että tämä huomioitaisiin jatkossa paremmin.
Ei mikään himmeli
Vaikka jotkut kutsuvat hyvinvointialueita uudeksi hallintohimmeliksi entisten päälle, yksi uudistuksen tavoitteista on ollut keventää sote-palveluiden hallintoa.
Etelä-Savon Eloisassa ollaan sitä mieltä, että tavoite on myös toteutunut. 8000 hengestä kymmenesosa on tukitoiminnoissa.
– 800 henkilöä työskentelee organisaatiossa sen takia, että palvelut toimivat mahdollisimman hyvin. Samalla henkilöstöllä pystytään tekemään enemmän asioita. Ollaan tehokkaita ja kannetaan taloudellisesti vastuuta, konsernipalveluiden johtaja Sami Sipilä sanoo.
Etelä-Savoon tulee kaikista hyvinvointialueista vähiten johtamisen tasoja, Santeri Seppälä muistuttaa.
– Olemme tekemässä todella matalaa organisaatiota. Toivottavasti se näkyy siinä, että panostamme lähijohtamiseen.
PETRI P. PENTIKÄINEN
