Suurempi tilakoko on vaatinut tuotannon tehostamista ja entistä tehokkaampia koneita.
JARNO LAATIKAINEN
Suomalaisesta ja savolaisesta kateudesta riittää vitsi jos toinenkin. Traktorin ja työkoneiden osalta kilpavarusteluajat naapurien kanssa ovat ohi monestakin syystä. Ensinnäkin tuotannon on oltava aidosti tehokasta pärjätäkseen maa- ja metsätalouden moninaisissa tehtävissä, ja toisekseen tuotantonaapureita ei juurikaan enää ole.
Traktoreiden kasvettua muutaman vuosikymmenen aikana kokoa lähes tuplasti, on sama käynyt myös työkoneille.
– Tämä muutos on tapahtunut pikku hiljaa. Lopettaneiden tilojen hehtaarit ovat siirtyneet entistä harvempien viljeltäviksi. Tätä kautta tuotannon tehokkuus on välttämättömyys, kertoo traktoreiden ja työkoneiden kauppaa sekä huoltokorjaamo- ja varaosatoimintoja harjoittavan Etukone Oy:n yrittäjä Pekka Piispa.
Kokenut konemies muistelee oman uransa alkupuolen traktoreiden olleen 40 vuotta sitten pääsääntöisesti alle 100-hevosvoimaisia. Neliveto oli juuri lyömässä läpi ja menekki oli kovaa. Tuolloin jopa jo takavetoisiksi valmistetuista traktoreista jalostettiin nelivetoisia vielä myyntiportaassa.
Tultaessa 1990-luvulle traktoreiden moottoritehot ja ominaisuudet kehittyivät edelleen omamassan kasvaessa.
– Nyt myydyimmät traktorit ovat lähemmäs 200-hevosvoimaisia ja onpa tarjolla aina 400- hevosvoimaisiakin. Tosin traktorimönkijät sotkevat tilastoja, mutta maataloustraktoreista puhuttaessa asia on näin, Piispa selventää.
Samaan aikaan kun traktoreiden tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet, on kokonaismarkkina kutistunut. Keskustelu siitä, millä traktori kulkee, on ollut Suomessa rauhallista. Tosiasiassa päästövaatimukset tiukkenevat kaikilla sektoreilla. Markkinoilla on saatavilla yksi puhtaasti biokaasulla toimiva traktori. Sen takana on kansainvälisen konejätin CNH:n merkki New Holland. Samalla valmistajalla on ollut jo vuodesta 2009 lähtien myös polttokennon avulla toimiva vetykäyttöinen prototyyppitraktori, mutta kaupalliseen levitykseen vetytraktoria ei ole toistaiseksi tuotu.
Piispan mukaan huomio kiinnittynee jatkossa energiatehokkuuteen entistä enemmän. Suuri ei välttämättä olekaan enää kaunista.
– Voisi kuvitella, että näistä isommiksi traktorit eivät enää muutu.
Konekauppiaille traktoreiden koolla ei ole suuremmin väliä, sillä kaikenkokoisten laitteiden myymisessä ja huoltamisessa riittää työtä. Enemmänkin huolettaa tuottajien tukala taloudellinen tilanne.
– Tietenkin se kurittaa myös konekauppaa. Kun toimintaedellytykset ovat heikot, on samassa ketjussa kaikilla hankaluuksia. Kysymyshän ruoan tuottamisessa on meidän kaikkien suomalaisten huoltovarmuudesta, kuten olemme viime aikoina huomanneet, Piispa huolehtii.
Diesel on vielä pitkään valtavirta
Sähkökäyttöisten työkoneiden jalkautuminen arjen peltotöihin on tällä hetkellä vielä kaukana. Olkaa kohauttamalla ei tähän muutokseen pidä silti suhtautua, sillä esimerkiksi vieremäläinen Ponsse testaa jo parhaillaan sähkökäyttöistä metsäkonetta.
Todennäköisempää on kuitenkin polttokennon yleistyminen raskaskoneissa. Akkutekniikan iso ongelma on iso massa, sillä sitä koneissa on jo riittämiin ilman raskaita akkujakin.
Polttomoottorista on tehty nykyisessä ilmastokeskustelussa syntipukki, vaikka itse ongelma piilee polttoaineessa. Sen ei tarvitse olla välttämättä maasta kaivettua fossiilista, vaan vähähiilistä tai kokonaan hiilivapaata synteettistä polttoainetta.
