Mikkeli pohtii, Hirvensalmi aikoo olla Etelä-Savon ensimmäinen hakija.
Etelä-Savon kunnat pohtivat parhaillaan, hakevatko ne kiinteän laajakaistan rakentamiseen jaossa olevaa tukea. Sitä on nyt tarjolla koko maahan 50 miljoonaa euroa. Tukea jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä ja niin kauan kun 50 miljoonan pottia riittää.
Tuella halutaan edistää laajakaistaverkon rakentamista sellaisille alueille, joille sitä ei synny markkinaehtoisesti.
Valmistelua vetää Etelä-Savon maakuntaliitto, joka on laatinut kunnille arviot tukikelpoisista kohteista. Apuna on vuonna 2020 julkaistu tavoiteverkko.
– Siinä on runsaasti alueita, joille olisi potentiaalista rakentaa tilaajaverkkoja. Nyt kun tukea on tarjolla, on tarkoitus toimia ripeästi, maakuntaliiton yhteyspäällikkö Marko Tanttu sanoo.
Selvityksen mukaan kiinteä laajakaista oli Etelä-Savossa vuonna 2020 tarjolla 48 prosentille kotitalouksista, ja osuus oli silloin maan kolmanneksi heikoin.
Vuonna 2019 paras sadan megabitin 4G-kattavuus oli luonnollisesti maakunnan suurimmissa kaupungeissa, joissa sen äärellä oli liki 90 prosenttia asukkaista. Heikoin 4G-verkon peitto oli Hirvensalmella, Rantasalmella, Enonkoskella, Kangasniemellä ja Sulkavalla (61–64%).
Melko hyvän mobiilinetin tarjoava tukiasemaverkosto on jo koko maakunnassa. Vaikka langaton netti on kehittynyt, valokuitukaapelointiin perustuva verkko ei ole muuttumassa tarpeettomaksi.
– Mobiiliyhteydet ovat aina jaettua kapasiteettia. Yhteydet eivät ole niin nopeita, ja ne voivat katkeilla. Kuituyhteys on toimintavarma, ja nopeus on taattu kaikkina kellonaikoina ja ruuhka-ajoista riippumatta, Tanttu muistuttaa.
Kapasiteettia tarvitaan, kun esimeriksi verkkolähetysten kuvanlaatu kasvaa koko ajan. Myös julkisia palveluita tarjotaan tulevaisuudessa yhä enemmän verkossa. Lapset käyvät etäkoulua ja terveydenhoidon vastaanotto toimii netissä.
– Monet palvelut digitalisoituvat, ja ne vaativat livevideokuvan liittämistä korkealla resoluutiolla. Ne edellyttävät yhteyksiltä selvästi enemmän kapasiteettia, Tanttu sanoo.
Etelä-Savon ensimmäisenä kuntana tukea aikoo hakea Hirvensalmi, jonka kunnanhallitus kannatti hakemista huhtikuun kokouksessaan. Hakemus käsitellään maakuntaliitossa touko- tai kesäkuussa.
Kunnanjohtaja Seppo Ruhanen pitää kiinteän laajakaistaverkon laajentamista merkittävänä satsauksena tulevaisuuteen.
– Joka ikinen metri laajakaistaa, joka saadaan maahan kaivettua, on tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä. Nykymaailmassa kyse on yhtä tärkeästä asiasta kuin sähköjohdot tai tiet, Ruhanen sanoo.
Hirvensalmen kunnan vapaa-ajanasukkaiden tutkimuksessa laajakaista on noussut tärkeään rooliin, ja myös kiinteistövälittäjien kokemuksen mukaan kiinteä verkkoyhteys nostaa kohteen arvoa.
Mikkelissä pohditaan, lähteekö kaupunki hakemaan tukea. Kaupunginarkkitehti Ilkka Tarkkasen mukaan asiasta päätetään toukokuussa. Mikkelissä on laaja maaseutu ja paljon tukikelpoisia alueita. Toisaalta kaupungin vaikeassa taloustilanteessa joudutaan katsomaan uusia menoeriä tarkkaan.
Hakijan kannattaisi olla maalta ja köyhä
Julkisen tuen osuus riippuu hankkeen sijaintikunnan taloustilanteesta ja taajama-asteesta. Kunnan omavastuu voi olla 8, 22 tai 33 prosenttia. Investointitukea hakee muodollisesti se operaattori, joka valitaan kilpailutuksessa tukikelpoisen hankkeen toteuttajaksi.
Hakukierros ei ole ensimmäinen. Tuettua laajakaistaverkkoa vuonna 2017 hankkeessa, jonka budjetti oli yli miljoonan. Sillä saatiin valokuitua Anttolaan, Haukivuorelle, Otavaan ja Suomenniemelle.
Mikkelin osuus kustannuksista oli tuolloin toteutetussa investoinnissa 20 prosenttia.
Aikaisemmilla tuilla rakennettuja pitkiä runkoverkkoja maakunnassa on Pertunmaalla, Hirvensalmella, Kangasniemellä, Joroisilla, Juvalla ja Puumalassa.
Petri P. Pentikäinen
