Päin Peetä: Ihanaa, kun Mikkelillä on vaikeaa

|

Kulunut juttu vertaa savolaista ja pohjalaista kateutta, tai joissakin versioissa itää ja länttä. Tarina on kuitenkin sama.

Siinä naapuri ostaa traktorin, tai tekee jotain muuta mahtavaa. Lännessä kadehtiva naapuri on hetken aikaa pahalla päällä, ja sitten ostaa isomman, tai tekee itse vielä paremmin.
Idän ihminen alkaa miettiä, miten naapurin traktorin saisi rikki, tai sen hankkeet muuten epäonnistumaan.
Tärkeämpää on rypeä murheessa ja uhriudessa, kuin ottaa elämä omiin käsiin.

Mikkeli on Savoa, ja sillä menee aika huonosti. Varmaan on tehty virheitä. Varsinkin jälkikäteen esiintyy suurta viisautta.
Ei olisi saanut tehdä tuollaista stadionia. Ei olisi pitänyt satsata biokaasuun. Eikä Mikkelinpuistoon, ja turha on se ratikkakin. Olisi pitänyt tehdä puhdistamon kanssa sitä ja sitä. Ja torikin on pilalla, kun sen alla on parkkihalli, josta hyötyi se ja se, on tämä yhtä mafiaa täällä.
Ja sekin yksi suku on sellainen ja sellainen. Plus ne ja ne ovat aina sitä ja tätä.
Joku muu on jotakin, usko vain, että ei täällä mistään tule mitään, koska muut kuin minä.

Ei voi olla panematta merkille, että Mikkelin vaikeuksista nauttivia on täällä paljon.
Katsotaan vaikka mitä tahansa Mikkelistä kertovan huonon uutisen kommentointia. Räkänauruhymiöt lentävät siitä onnesta, kuinka surkeassa kaupungissa tässä eletään, ja miten paskat vallankäyttäjät täällä on. Ne muut kuin minä, joka en toki asetu ehdolle mihinkään, ja rätkytän täällä sohvalla. Odottaen, milloin tulee uutta räkätettävää.
Sitten kun kysytään, mitä pitäisi tehdä, ja mitä konkreettisia asioita sinä tekisit, joilla Mikkeli on varmuudella kukoistava kymmenen vuoden päästä, aidolle savolaiselle tulee kovasti muita menoja.

Länsi-Savon katugallupissa udeltiin, mistä Mikkelin pitäisi säästää. Ei oikein löytynyt muuta kuin se vakio, pikkuvirkamiehet. Varmaan ne hommat hoituu ilman esimiehiä yrityksissäkin.
Lisäksi lueteltiin pitkä liuta asioita, joista ei saa säästää. Niitä on aina helppo sanoa.
Joten rattoisia säästöpäätöksiä päättäjille, pieleen menee varmasti. Ette voi onnistua, kun olette Mikkelissä.

Mikkelissä on paljon hyvää, niin kaupungin organisaatiossa kuin yrityksissä.
Se ei toki tarkoita, ettei rakentavalle kritiikille olisi tarvetta. Virheistä voi oppia, ja varmaa on, että niitä tulee jatkossakin.
Nyt olisi kuitenkin korkea aika hankkiutua eroon surkeudessa ja riitelyssä rypemisestä.
Erityisesti joidenkin valtuutettujen olisi syytä ymmärtää, että heidän tyylillään ei tulevaisuuden Mikkeliä tehdä.

Petri P. Pentikäinen

Miten painetun sanomalehden käy?

|
Autiotalosta löytyi erään läänin maakuntalehti keväältä 1982. Talteenhan se oli otettava. Siitä huolimatta, että media on yleisen hokeman mukaan nyt monipuolisempi ja laadukkaampi. Vertaillaanpa. ...

Päin Peetä: Myönteinen matkaopas Mikkeliin

|
Lyhyessä positiivisuuden puuskassa ryhdyin matkailusesongin kunniaksi listaamaan, mitä hyvää Mikkelissä on. Lista on pälkähtämisjärjestyksessä, ja perustuu ainoastaan kirjoittajansa rajalliseen muistiin ja arvostelukykyyn. Kahvilat ja ...

Mikkeli – maakunta-arkistosta kansallisarkistoksi

|
Vuonna 1934 perustettiin Viipurin maakunta-arkisto, joka nimettiin vuonna 1945 Savo-Karjalan maakunta-arkistoksi. Vuonna 1953 sen sijaintipaikaksi tuli Mikkeli. Arkiston nimi muutettiin Mikkelin maakunta-arkistoksi vuonna 1974. ...

Mikaelissa juhlittiin Suomen itsenäisyyttä

|
Koululaiset ovat ylpeitä omasta kotimaastaan. Lyydia Kauppinen, Lotta Vauhkonen ja Elle Häkkinen nostivat viime viikolla maljan itsenäiselle Suomelle. Tytöt olivat Mikaelissa, jonne oli kutsuttu ...