Neljännesvuosisata autokauppaa

23.2.2022 Ajankohtaista | Koti
Kaikkea löytyy. Rinta-Joupin autoliikkeen myyntipäällikkö Heikki Lainetta kiehtoo työssään monipuolisuus. – Tärkein tehtäväni on se, että kaikilla olisi täällä hyvä tehdä töitä.

Energiaa pursuava Heikki Laine on nähnyt lukuisia alan muutoksia, mutta yksi asia on pysynyt samana: kaupanteko perustuu aina ihmisten väliseen luottamukseen.

Tasan 25 vuotta sitten Heikki Laine aloitti silloisessa Karikon Autotalossa automyyjänä. Vasta 21-vuotias nuori mies oli tuolloin ikänsä puolesta varsinainen keltanokka.
– Nykyään alan olla vanhimmasta päästä. Tämä ala on yleensä ottaen kokenut melkoisen nuorennusleikkauksen, Laine tietää.
Autoala oli tuolloin Laineen mukaan paljon konservatiisempi maailma muutenkin. Asiat muuttuivat hitaammassa tempossa kaikin puolin, autoja tultiiin tutkimaan liikkeisiin ja myyjän tärkeimmät työkalut olivat kynä ja puhelin.
Verkon lukuisat palvelut olivat vasta kehittäjiensä ajatuksissa, jos sielläkään.
– Sen aikainen työyhteisö mahdollisti aikanaan sen, että sain näyttää kynteni, Laine muistelee kiitollisena ensiaskeleitaan autokaupan pariin.

Jotain Rinta-Joupin Autoliikkeen myyntipäällikön sitkeydestä jo nuorena miehenä kertoo sekin, että hän kävi ensin palkatta näyttämässä tahtotilansa ja kykynsä.
Mutta mistä ihmeestä jatkuva virta ja energia pursuaa, kaikkien näiden vuosien jälkeenkin?
– Sisältä se tulee. Se on sellainen halu mennä rimojen yli, Laine kuvailee.
Tätä paloa on riittänyt aikoinaan myös urheilupuolella, uinnin ja kehonrakennuksen osalta.
– Nykyään olen ihan kuntoliikkuja, käveltyä tulee paljon. Samalla kuuntelen paljon äänikirjoja.
Työpäivät ovat pitkiä ajallisesti ja päällikköasemassa kelloa ei voi juuri tuijottaa. Aamulla kello soi siten, että työsähköpostit ja perhevelvollisuudet saa tehtyä ennen siirtymistä kello 10 avautuvaan liikkeeseen. Juuri ennen ovien aukomista pidetään päivittäinen myyntipalaveri.
Ovet menevät virallisesti kiinni klo 18, mutta käytännössä Laine suuntaa kotiin lähempänä iltaseitsemää. Kun tähän lisätään vielä lauantaityötä, näyttelyviikonloput ja muut palaverit, niin puhutaan helposti yli 50 tunnin työviikoista.
– Tähän on tottunut vuosien varrella. Ja kai olen sitäkin, mies tuumaa kysymykseen oletko ”työnarkomaani”.

Laineen mukaan autoalaan on kohdistunut vuosittain paljon haasteita, myös positiivisia. Muutokset ovat aina haastavia ja vievät energiaa, mutta toisaalta ne pitävät työnkuvan osaltaan mielenkiintoisena. Jatkuvan muutospaineen kanssa on opittu elämään.
– On kahdenlaisia asioita: ne joille me mahdamme, ja ne joille emme mahda.
Alati ympäristöystävällisempään suuntaan kehittyvä autoala kohtaa uudet asiat yhdessä asiakkaidensa kanssa. Laine muistuttaa autojen sähköistymisen ja muiden muutosten olevan kokonaisuuksia, joihin kaikki osapuolet ottavat askeleita yksi kerrallaan. Etumatkaa ei ole kenelläkään, eivätkä muutokset tapahdu salamavauhtia.
– Autoilu on täälläpäin Suomea erilaista kuin isommissa kaupungeissa. Välimatkat ovat pitkiä ja auto on monelle välttämättömyys. On normaalia että talouksissa on yhden auton sijasta kaksi tai jopa kolmekin autoa.

Ilmoitus Länsi-Savossa joulukuussa 2003 kertoi Heikki Laineen siirtymisestä yrittäjäksi. Yhtiökumppanina tuolloin toimi Jarkko Parkkinen. LEHTILEIKE: LAINEEN PERHEALBUMI

Autokauppaa tehdään nykyään paljon kasvottomasti. Erilaisten sähköisten kanavien vuoksi luottamus asiakkaaseen on rakennettava huolella.
– Erilaiset verkkoalustat ovat kaupanteossa isossa roolissa. Muutos on ollut valtava, sillä urani alussa kauppaa tehtiin lähes yksinomaan liikkeessä pöydän ääressä.
– Kaikista uusista asioista ja tekniikasta huolimatta sopimukset tehdään aina ihmisten välillä. Ja tullaan aina tekemään, Laine alleviivaa.

Oman urakehityksen kannalta olennainen osa oli 2000-luvun puolivälin paikkeilla perustettu Autoasema. Yhdessä Jarkko Parkkisen kanssa perustettu vaihtoautoliike oli Laineen mukaan iso käytännön koulu liikkeenjohtoon.
– Varsinkin näin jälkikäteen katsottuna. Siinä oppi ymmärtämään kulupuolen merkityksen. Tämän kaltainen tosiasioiden kautta oppiminen olisi tervettä meille kaikille, alasta riippumatta.
Jatkuvan muutoksen keskellä olevan alan edustajalta on pakko kysyä: jos saisit toivoa yhden asian, mikä muuttaisi alaa, niin mikä se olisi?
– En usko toiveisiin. Olen realisti, mennään niillä korteilla mitä on jaettu, Laine sanoo isommin miettimättä ja suuntaa kohti pihalla odottavia lumihommia. Niitä on kuulemma tänä talvena riittänyt yllin kyllin.

+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0