Hyvä ja huono vointi keskittyy.
Asuinalueilla on Mikkelissäkin selvät pärjäämiserot. Tämä selviää Diakonia-ammattikorkeakoulun ylläpitämästä valtakunnallisesta karttapalvelusta. Siihen on koottu erilaisia huono-osaisuuteen liittyviä mittareita. Niitä ovat esimerkiksi matala koulutustaso, alhaiset tulot, rikollisuus ja mielenterveysongelmat.
Mikkelin kartalla erot ovat selviä myös maantieteellisesti. Huono-osaisimmat alueet ovat järjestelmällisesti yli sata kilometriä pitkän kaupungin reunoissa, erityisesti etelässä ja pohjoisessa. Selkeästi heikoimmin pärjätään eteläkolkassa: Kuomiokoskella, Suomenniemellä ja Pellosniemessä.
Myös Mikkelin kaupunkialue on hyvinvoinniltaan jakautunut. Heikoimmin menee Kattilansillan alueella, parhaiten lähimaaseudulla, kuten Syysjärven, Visulahden ja Annilanselän alueilla.
Jos tarkastellaan koko Etelä-Savoa, päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista epäiltyjä on eniten Pieksämäellä ja Rantasalmella. Täydentävää toimeentulotukea maksetaan selvästi eniten Sulkavalla.
Huono-osaisuudessa Pertunmaa on myös koko hyvinvointialueen heikoin. Etelä-Savon parhaiten pärjäävät kunnat ovat Enonkoski ja Juva.
Etelä-Savo on asukkaidensa pärjäämisessä Suomen maakunnista keskiluokkaa ja Itä-Suomen paras. Suomen hyvinvoivinta aluetta on Pohjanmaan kolmen eteläisimmän maakunnan muodostama alue.
Johtopäätöksiä tehtäessä kannattaa muistaa, että huono-osaisuuden kokemus voi vaihdella. Esimerkiksi pienituloisuus voi olla valinta, joka ei estä onnellisuutta, ja peruskoulupohjaltakin voi elää hyvän elämän.
Samoin jonkin kunnan terveydenhoitokäyntien suuri määrä voi kertoa myös siitä, että hoitoa on saatavana ja hoitoon hakeudutaan.
