Ensimmäinen koronatartunta Suomessa löytyi 28.1.2020.
Tasan kaksi vuotta sitten suomalaiset ihmettelivät Kiinasta leviäviä outoja kuvia, joissa ihmisiä oli kaatunut seisovilta jaloilta kuolleena kadulle.
Joku tauti oli levinnyt tuntemattoman Wuhan-nimisen kaupungin torilta ihmisiin. Pian kaupungista löytyi myös suomalainen, joka kertoi elämästään neljän seinän sisällä. Onneksi virus on siellä kaukana, moni ajatteli.
28.1.2020 löytyi Suomen ensimmäinen koronaviruspotilas Ivalossa. Hän oli kiinalainen turisti, joka eristettiin Rovaniemelle sairaalaan. Turisti matkusti pois, ja suomalaisten elämä jatkui.
Kohta opittiin taas uusia paikkakuntia: Itävallan Tirolissa sijaitseva alppikylä Ischgl antoi meille termin koronalinko. Kuulemma tuossa Ischglissä oli käynyt joku suomalainenkin. Virus levisi Italiaan, ja naureskelimme, kun siellä loppui kaupoista vessapaperi.
26. helmikuuta 2020 löytyi ensimmäinen tartunta Suomen kansalaiselta. Hän oli tuonut sen Italiasta. Kielelliset hassuttelut korona-pelillä ja vitsailut suojahaalareista loppuivat viimeistään, kun Suomen hallitus julisti 17.3. käyttöön valmiuslain. Koulut siirtyivät etäopetukseen ja kokoontumisia rajoitettiin. Matkailu- ja ravintolayrityksistä suurin osa meni kiinni. 70 vuotta täyttäneet laitettiin kotiarestiin, sillä suurin osa koronaan kuolleista oli ikäihmisiä. Suurin tartunta-alue Uusimaa eristettiin, ja rajoja vartioivat poliisit ja sotilaat.
Maaliskuun 2020 Erikoissanomien artikkelit ovat läpileikkaus ajankuvasta. Kukaan ei uskalla liikkua missään, joten myöskään tavara ei liiku, päivitteli Nykynaisen yrittäjä Anne Issakainen.
– Aikaa sitten tehdyt tavaratilaukset kuitenkin tulevat ja muut kulut juoksevat koko ajan, Issakainen suri.
Timo Hyöppisen pyörittämän Serviinin kaikki tilausruokailut oli peruttu. Lounaalla kävi puolet normaalista. Kampaamoyrittäjä Kaisa Pullinen kertoi, että uusia varauksia ei ole juurikaan tullut.
Rajoitukset tuntuivat purevan, sillä kevään edetessä tartunnat kääntyivät laskuun ja terveydenhoidon kapasiteetti ei loppunut. Suojavarustepula kuitenkin vaivasi, ja valtiot hamstrasivat välineitä maailmanmarkkinoilta. Siviileille maskeja ei olisi riittänyt, joten niitä ei suositeltu kuin vasta myöhemmin kesällä.
Poikkeusolot kurittivat yrityksiä, mutta loivat myös uutta. Suojaimien kotimainen valmistus alkoi ja mikkeliläinen Matrel lähetti maailmalle ilmanpuhdistimia niin paljon kuin ehti rakentaa.
Kesää 2020 vietettiin jo hieman vapautuneemmassa ilmapiirissä. Valmiuslain käyttö päättyi 15. kesäkuuta. ”Korona ei kurita kukkia”, uutisoi Erikoissanomat. Monenlainen kotioloissa puuhastelu nosti päätään. ”Kahviloiden kesä näyttää hyvältä”, kertoi lehti heinäkuussa.
Elokuussa medioissa uutisoitiin, että Suomen talous supistui koronan keväänä Euroopan maista vähiten.
Tuhannen koronavirukseen kuolleen suomalaisen raja rikottiin elokuussa 2020. Rauhallisemman kesän jälkeen alkoi syksyllä 2020 epidemian toinen aalto. Marraskuussa koronakuolemat kasvoivat.
Helmikuussa 2021 kohdattiin koronan kolmas aalto. Toimenpiteissä oli siirrytty alueellisempaan suuntaan. 1.3.2021 julistettiin maahan poikkeusolot, mutta valmiuslakia ei käytetty. Toivoa loi koronarokotteen saaminen markkinoille.
Rokotukset aloitettiin alkuvuodesta 2021. Epidemia käyttäytyi kesää 2021 kohti samalla tavalla kuin vuosi sitten: tartunnat ja sairastuneet vähenivät.
”Korona-aikakausi on ollut kotimaan automatkailun kulta-aikaa”, kertoi Erikoissanomat heinäkuussa 2021.
Rajoituksia ja suosituksia purettiin, ja vaikutti siltä, että palataan normaaliin.
Syksyllä 2021 viruksesta muuntui uusi muoto, joka näyttää olevan vähemmän vaarallinen kuin edelliset. Koronatartunnat kuitenkin kipusivat joulukuussa 2021 korkeammalle kuin koskaan pandemian aikana. Sairaalahoidossa oli koronapotilaita enemmän kuin koskaan.
Kovimpia rajoituksia ei kuitenkaan otettu käyttöön. Panoksia on laitettu rokottamiseen, ja suurimmalla osalla suomalaisista on tammikuussa 2022 jo kolmas rokote otettuna. Rokotettujen normaalia elämää on mahdollistettu myös koronapassilla. Yleisötilaisuuksia koskevat rajoitukset ovat silti peruneet suuren määrän tapahtumia.
Etelä-Savo selvinnyt melko vähin tartunnoin
Yli 416 000 suomalaisella on ollut kahden vuoden aikana koronavirus. Pohjoismaista Suomi on pystynyt parhaiten välttämään tartuntoja. 100 000 asukasta kohti Suomen luku on 7500, kun Ruotsissa se on yli 21 000. Ruotsissa koronaan on kuollut noin 15 600 ihmistä, Suomessa 1800.
Suomen maakunnista vähiten tartuntoja on ollut Pohjois-Karjalassa, Itä-Savossa ja Etelä-Savossa. Etelä-Savossa tartuntoja on ollut yhteensä ja samalla sataa tuhatta asukasta kohti noin 3200.
