Työn laatua syö kaventunut osaaminen ja kiire, pitkän linjan rakentaja sanoo.
Vuonna 1957 valmistui Juvalle kunnanlääkäri Nuutisen rakennuttama talo, joka nököttää yhä uljaana rinteisessä rantamaisemassa. Ainoa kauneusvirhe on, että rakennuksen ulkoseinään muuratun piipun pinnoituksesta on pudonnut palanen.
Se on kuitenkin pientä, sillä piipun alkuperäinen pinnoitus kesti vain muutaman vuoden. Kaikki vuolukivet tulivat alas.
Vuonna 1961 hätiin pyydettiin juvalainen Kyösti Matiskainen.
– Pinnoitus oli osattu tehdä, mutta ei ollut tietoa, miten se saadaan kestämään, pitkän linjan yrittäjä Matiskainen arvioi alkuperäistä virhettä.
Salaisuus ei ole edes mikään erityisempi salaisuus. Tämänkaltaiset työt tarvitsevat kiinni pysyäkseen kunnollisen tartuntapohjan, ”kynnet”. Sementti-hiekkaseoksella tehdään sopivalla reseptillä velli, joka valellaan muurattavan työn pohjaksi.
Se, että uusittu pinnoitus kaipaa pientä laittoa vasta 60 vuotta myöhemmin, on suoritus, johon nykyrakentamisella ei välttämättä päästä. Kyösti Matiskainen on rakentanut Juvalle parikymmentä omakotitaloa avaimet käteen -periaatteella kalustamiseen asti ja työskennellyt monenlaisissa hommissa rakennusalalla. Uralta löytyy muun muassa pesti Helsingin Merihaan ja Tallinnan Viru-hotellin työmailla.
Matiskainen on rakennusalan ihmisenä katoavaa lajia: niitä ammattilaisia, jotka ovat tehneet taloja alusta loppuun ja osanneet kaikkia työvaiheita. Erikoistuminen on Matiskaisen mukaan yksi juurisyy rakentamisen ongelmiin.
– Nyt pitää olla erikseen betonimies, raudoittaja ja timpuri. Työmailla on paljon väkeä, ja se tulee lopulta kalliiksi.
Osaaminen on kapeaa ja vaihtelevaa. Matiskainen arvioi, että esimerkiksi harkot ovat yleistyneet perustuksissa myös siksi, että timpurit eivät osaa laudoittaa sokkeleita kunnolla.
Viime kädessä juurisyy huonosti kestävään rakentamiseen löytyy kiireestä, joka johtuu liiallisesta voiton tavoittelusta. Työmaiden valvonta on usein puutteellista, ja suoraan koulusta valmistuvilta puuttuu käytännön kokemusta. Jos valvonta laiminlyödään, tulee virheitä muun muassa materiaalivalinnoissa.
– Toki työllistävä vaikutushan sillä on, kun rakennuksia joudutaan tekemään useamman kerran. Esimerkiksi Juvan kunnan virastotalon edessä olevat muuratut paadet eivät ole kestäneet kasassa viittätoista vuottakaan. Kyseessä ovat kuitenkin kivituotteet, ja muuraamalla kasatut, Matiskainen ihmettelee.
Matiskaisen oma, vuonna 1968 itse rakennettu talo sijaitsee Juvan keskustan liepeillä tiellä, jonka varrella on useita samantyylisiä aikakautensa omakotitaloja.
Talo on säästynyt suurilta muutoksilta ja on alueen rakennuksista alkuperäisimpiä. Seinissä on klassinen vinolaudoitus ja tervapaperi, eristeet ovat purua ja ilmanvaihto painovoimainen. Yksi Kyösti Matiskaisen teesi hyvään rakentamiseen on rakennusmaan tuntemus ja kunnollinen salaojitus.
– Pitää olla näkemystä jo siinä vaiheessa, kun pohjaa kaivetaan. Moneen taloon on täällä tehty vesiremontti, parhaisiin kahdesti. Niin käy, jos maan vietto on taloa kohti.
Matiskaisen 54 vuotta täyttävän talon saunassa on menossa vasta toinen kiuas, joka on tehty kahdeksan millin plootusta. Kyösti ylistää kuuluisaa Imatran kiuastehdasta, jonka liikeideassa oli vain yksi vika.
– Tekivät liian vahvoja kiukaita.
Kaiken kestävyyteen vaikuttaa toki myös käyttäjä. Matiskainen sanoo, että moni antaa tuhkan kertyä tulipesien alle ja tyhjentää tuhkalaatikon vasta, kun se alkaa olla täynnä. Suuri tuhkan määrä kuluttaa arinaa ja huonontaa palotapahtumaa.
Kaikkia rakennuksen osia täytyy hoitaa, Matiskainen muistuttaa. Esimerkiksi kattoa pitää pestä, jos haluaa sen pysyvän kunnossa. Matiskaisen katonpesuliuoksessa on kilo kristallisoodaa ja yhdeksän litraa vettä, eikä muuta.
– Ei siihen tarvita rautakaupan kalliita pesuaineita, Matiskainen lupaa.
Eipä Kyösti osta betonimaaliakaan, vaan tekee sen rasvattomasta maidosta, väriaineesta ja sementistä.
Taloja Matiskainen ei enää rakenna, mutta hänen yrityksensä Kössi tuote myy taidokkaasti tehtyjä puutuotteita, kuten leikkuulautoja ja paistinlastoja. Aurinkopaneelien huoltoon on myynnissä itse kehitetty lumentyöntölasta.