Sisäilma vaikuttaa jaksamiseen ja viihtyvyyteen.
Hyvä ilmanvaihto toimii huomaamattomasti mutta luotettavasti. Se mukautuu asukkaiden erilaisiin tarpeisiin vuodenajan, asujien määrän ja elintapojen mukaan. Tavoite voidaan taata asuntokohtaisen ilmanvaihdon säätömahdollisuuksilla.
– Liian monessa asunnossa korvausilmaa tulee rakenteiden tai postiluukun kautta. Ei ole yhdentekevää, millaista ilmaa hengitämme, muistuttaa Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.
Noin miljoonasta suomalaisesta kodista puuttuvat kokonaan raitista ilmaa sisään tuovat korvausilmaventtiilit, kartoittaa puolestaan Suomen Terveysilma Oy.
Suomen Terveysilmasta kerrotaan, että tutkimuksien mukaan asukkaiden strategiset kyvyt heikkenevät jopa puolella, kun sisäilmassa on hapen sijaan liikaa hiilidioksidia. Usein syynä on juuri kehno ilmanvaihto esimerkiksi silloin, kun ilmanvaihtoventtiilit on väännetty kiinni. Jos sisäilmassa on happivajetta, asukkaat väsyvät ja saavat päänsärkyä, ja unenlaatukin huonontuu. Vaikka hiilidioksidin määrää ei osaisi itse arvioidakaan, nousun aistii yleensä tunkkaisuutena ja hapen loppumisen tunteena.
Suurin osa hiilidioksidista tulee sisäilmaan ihmisten tai kotieläinten uloshengityksen mukana. Hyvän sisäilman rajana pidetään alle 700 ppm:n (eli miljoonasosan) arvoja. Kuitenkin kodeissa, joissa korvausilmaventtiilit puuttuvat tai joissa ne eivät toimi kunnolla, pitoisuus nousee helposti jopa yli 1200 ppm:n. Esimerkiksi likaantunut ilmansuodatin on muistettava vaihtaa uuteen tarpeeksi usein.
– Helppokäyttöisen hiilidioksidipitoisuuden mittauslaitteen voi ostaa yhteiseksi taloyhtiölle tai kaveripiirille. Sen voi myös lainata, vinkkaa Suomen Terveysilma Oy:n toimitusjohtaja Peter Schlauf.
Kodin sisäilmaan vaikuttavat paljon myös siellä käytetyt materiaalit. Esimerkiksi maaleissa kannattaa valita vesiohenteisia ratkaisuja, joissa merkittävin etu on nimenomaan mieto haju. Vesiohenteisia maaleja voidaan myös puhdistaa ilman kemikaaleja, jotka ovat tyypillisesti väkevän hajuisia.
– Vesiohenteisten tuotteiden keskeisin raaka-aine on vesi, joka on turvallinen vaihtoehto maalaajalle ja maalatussa kodissa asuville henkilöille. Vesiohenteisen maalin vähäpäästöisyyden takia sisäilman laatu säilyy parempana ja allergiariskit ovat selvästi pienempiä, sillä vesiohenteisista maaleista haihtuu ilmaan pääasiassa vain vettä, kertoo Tikkurilan Teknisen tuen päällikkö Rami Kuparinen.
Entä jos asukkaat haluavat virkistää sisäilmaa raikastimilla? Miellyttäviä luonnonmukaisia valintoja ovat luontaistuotekauppojen markkinoimat eteeriset öljyt sekä viime vuonna sisustustrendiksi nousseet diffuuserit eli tuoksuhaihduttimet.
– Meillä diffuusereita on ollut kaupan reilun vuoden verran. Haihdutinta on ostettu ihan mukavasti, ja varsinkin joulun alla niiden kysyntä on lisääntynyt, Mikkelin Life Stellan myymälävastaava Minna Kyyrä-Suominen kartoittaa.
Luonnonmukaisia kodin raikastimia syksyyn:
• Paistinpannulla omenaviipaleiden kanssa lämmitettyä kanelitankoa
• Havunoksia, liljoja tai suopursuja maljakossa
• Mausteita – kuten muskottia, tähtianista, kardemummaa tai neilikkaa – kulhoon
• Sitrushedelmien vedessä keitetyt kuoret keittoastiassaan (lisänä vaikka inkivääriä)
Tuoksut voivat olla myös painajainen
– Tuoksuille yliherkkä reagoi poikkeavasti hajuihin, kertoo Etelä-Savon Allergia, Iho ja Astma ry:n neuvova sairaanhoitaja Helena Pakkanen.
Tuoksuyliherkille voimakkaimpia reaktioita aiheuttavat parta- ja hajuvedet sekä hiuslakat. Myös yleensäkin kosmetiikka ja pesuaineet (kuten pyykkipulverit) voivat laukaista reaktioita. Samoin tuoksukynttilät sekä voimakastuoksuiset kukat kiusaavat hajusteyliherkkiä.
– Monesti epämiellyttäviä tuoksuja peiteltäessä tuoksuille herkistyneet joutuvatkin kärsimään.
Tutuimpia herkistymisoireita ovat yskä ja nuha. Myös muun muassa kutinaa, pahoinvointia, huimausta, ihon punoitusta, hengityksen vaikeutta ja sydämen tykytystä esiintyy.
Virpi Kontinen
