Pankit eivät ole velvollisia kertomaan syytä tilin eväämiselle.
Mikkeliläisellä ulkomaalaistaustaisella yrittäjällä oli ongelmia saada avatuksi pankkitiliä, vaikka muut yrityksen perustamista vaativat asiat olivat kunnossa, aina y-tunnuksesta lähtien.
Suomen Yrittäjät viestii, että ongelma on maanlaajuinen ja se on tunnistettu myös EU-tasolla. Samat haasteet ovat tulleet myös Finanssivalvonnan tietoon.
– Olemme saaneet yhteydenottoja, etteivät pankit perustaisi tai jatkaisi asiakassuhdetta yritysasiakkaiden kanssa, joiden vastuuhenkilö tai omistaja on peräisin korkeariskisestä maasta, Finanssivalvonnan Rahanpesun estäminen -toimiston johtava lakimies Jonna Ekström kertoo.
Hänen mukaansa yhteydenottoihin on liittynyt kysymyksiä siitä, onko pankki aidosti tapauskohtaisesti arvioinut, voidaanko yksittäiseen asiakassuhteeseen liittyviä riskejä hallita vai onko kyse niin sanotusta de-risking -ilmiöstä.
Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai kertoo, että pankkitilien avausongelma ei koske pelkästään yrityksiä, sillä esimerkiksi kriisialueilla apua tarjoavilla yhdistyksillä on ollut vastaavia haasteita. Problematiikka juontaa juurensa EU:n pankkilainsäädäntöön, jonka tarkoituksena on kitkeä rahanpesua sekä väärinkäyttöä.
– Tietysti lainsäädännöllä halutaan saada hyvää aikaan, mutta kokemuksemme mukaan yrittäjät saattavat joutua ahdinkoon jo pelkän ulkomaalaisen nimen takia.
Manai kertoo suomen kansalaisen, mutta somalialaisen nimen omaavan hoiva-alan yrittäjän, asioineen läpi neljä eri pankkia saamatta tiliä auki. Lopulta hän päätyi käyttämään taloushallintayritys Holvin palveluita ja on tällä hetkellä menestyvä yrittäjä.
Ekström kertoo, ettei ilmiön laajuudesta Suomessa ole vielä tarkkaa tietoa. Finanssivalvonta aikoo kuitenkin selvittää sitä.
– Tämä asia on huomioitu myös kansainvälisellä tasolla. Pankkien on tehtävä asiakkaista riskiperusteinen analyysi, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö riskimaista peräisin olevien henkilöiden yrityksiä voisi ottaa ylipäätään asiakkaiksi.
– Riskit täytyy tunnistaa ja varmistaa, että niitä pystytään hallitsemaan oikeassa suhteessa.
Ekströmin mukaan pankit eivät saa kertoa asiakkaalle, jos ne ovat tehneet ilmoituksen rahanpesun selvittelykeskukselle epäilyttävästä liiketoimesta.
Mikäli asiakas esimerkiksi kieltäytyy kertomasta rahanpesulaissa vaadittavia tuntemistietoja, kuten tietoja varojen alkuperästä, pankeilla on jo riittävä syy kieltäytyä yhteistyöstä.
– Finanssivalvonta valvoo pankkien toimintaa muun muassa sen varmistamiseksi, että ne noudattavat rahanpesulainsäädännön mukaisia menettelytapoja asiakkaan tuntemiseksi. Laiminlyöntitapauksissa Finanssivalvonta voi määrätä seuraamuksia, Ekström huomauttaa.
Manai puolestaan arvelee pankkien jopa pelkäävän mahdollisia sanktioita ja juuri siksi tilien avaaminen ei tahdo onnistua. Koska pankkien ei tarvitse kertoa eväämiselle syytä, se saattaa olla mitä vain.
– Prosessista pitäisi saada läpinäkyvämpi ja tilin avaaminen yrittäjille pitäisi olla perusoikeus siinä missä yksityisasiakkaillekin.
Manai pohtii myös koeaikaa ratkaisuna ongelmaan. Mikäli väärinkäyttöä huomattaisiin, tili voitaisiin sulkea koeajan puitteissa.
– Nykyinen toimintamalli ei ole toimiva ja se aiheuttaa monelle pahaa mieltä. Varsinkin ulkomaalaistaustaiset henkilöt kokevat sen jopa rasismina, Manai huomauttaa.
De-risking -ilmiö
• Tarkoittaa tilannetta, jossa pankit ja muut finanssilaitokset lopettavat tai rajoittavat liikesuhteita asiakkaiden tai jopa kokonaisten asiakasryhmien kanssa
• Kyseisen menettelyn pyrkimyksenä on välttää asiakkuuteen liittyvä riski kokonaisuudessaan sen sijaan, että finanssilaitokset pyrkisivät hallitsemaan asiakkuuteen liittyviä riskejä riskiperusteisen lähestymistavan edellyttämin tavoin.
Pankit käyttävät kokonaisvaltaista harkintaa
Suur-Savon Osuuspankin pankinjohtaja Mikko Antikainen kertoo pankkien käyttävän kokonaisvaltaista harkintaa yritystilejä avatessa. Antikainen muistuttaa, että kaikkia asiakkaita tulee kohdella yhdenvertaisesti.
– Pankin tulee asiakkuuden joka vaiheessa ymmärtää yrityksen toiminnan luonne sekä tuntea tosiasialliset edunsaajat tai muut yhtiössä määräysvaltaa käyttävät.
Turvapaikanhakijalla täytyy olla pysyvä side Suomeen. Pankin täytyy varmistaa, ettei asiakas ole niin sanotusti ”ohikulkumatkalla”.
Nordean pk-yrityksistä vastaava johtaja Aleksi Lehtonen kommentoi ymmärtävänsä yrittäjien huolen, jos yritystoiminta ei pääse käyntiin.
– Yleisesti ottaen kaikissa epäselvissä tilanteissa kehotamme asiakkaita ottamaan yhteyttä, jotta tapaus saadaan selvitettyä.
Nordeassa tämän hetkinen tilanne on se, että verkossa haettava yritysasiakkuus edellyttää suomalaiset pankkitunnukset sekä suomalaisen passin tai henkilökortin. Mikäli kaikkia dokumentteja ei ole, tulee pankkiin ottaa yhteyttä.
– Uusista asiakkaistamme jo iso osa on maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä ja siksikin tämän asian edistäminen on meille tärkeä asia.
Lehtonen kertoo Nordean tekevän aktiivista yhteistyötä muun muassa Startup Refugees -järjestön kanssa.
– Osallistumme maahanmuuttajille ja pakolaisille kohdennettuihin yrittäjyyskursseihin, valmentaen yrityksen perustamiseen ja pankkiasiointiin liittyviä aiheita, Lehtonen kertoo.
Yritystilien väärinkäyttö on yleistynyt, joten myös pankit ovat joutuneet tihentämään seulaansa. Jos mietitään aikaa vaikkapa 20 vuotta taaksepäin, niin yritystilin sai avattua helpommin.
Mikäli pankkitiliä ei avata, niin Antikainen painottaa siihen olevan aina painavat syynsä. Jos asiat ovat kunnossa, aukeaa yritystili päivissä.
Yrittäjäksi lähdetään mieluusti työn ohella
Mikkelin seudun uusyrityskeskuksen yritysneuvojana toimiva Sanna Paavilainen kertoo, että aika ajoin tilinavausongelmia ilmenee, mutta ne voivat johtua monestakin eri syystä.
– Suomi on todella byrokraattinen maa ajatellen yrityksen perustamista. Ulkomaalaistaustaisille henkilöille voi olla vaikeaa tulkita pykäliä, kun ne eivät aina ole selviä suomalaisillekaan, Paavilainen huomauttaa.
Henkilö voi myös osata keskustella suomeksi, mutta lukeminen on vaikeampaa.
Tilannetta helpottaa se, että nykyään on useita eri kanavia yrittäjyyteen. Yksi hyvä keino on toimivan yrityksen ostaminen.
– Koen, että moni työelämässä jo meritoitunut on alkanut miettiä omaa toiminimeä tai yritystä. Silloin esimerkiksi kevytyrittäjyys voi olla hyvä vaihtoehto. Eipähän tarvitse heti alkajaisiksi hypätä syvään päätyyn, Paavilainen toteaa.