Kesäsää on Mikkelin seudullakin varma puheenaihe. Mitä säästä ja sääilmiöistä on tilastojen ja kokemusten perusteella odotettavissa? Osuvatko kokoontumiset ja askareet sopiville säille?
Heinäkuun säähän Mikkelin seudulla vaikuttaa paljon se, kuinka pitkään valoisaa on. Vuoden 2021 heinäkuun seitsemäntenä päivänä auringon valaisemaa päivää on virallisesti hiukan yli 19 tuntia. Yökukkujien on tultava toimeen siis vajaan viiden tunnin yöllä. Öisin innostavat esimerkiksi luonnon tarkkailu, kuutamouinnit ja terassielämästä nauttiminen. Monet kesän kokoontumisetkin, kuten polttarijuhlat ja festivaalit, venyvät pitkälle aamuyöhön.
Yksi ratkaisevista ja puhuttavista säätekijöistä on lämpö. Mikkelin lentoaseman säätarkkailupisteen mukaan viime vuoden 2020 heinäkuussa keskilämpötila oli 15,5 C˚. Mikkelin seutu voittaa keskilämpötilassa vaikkapa Enontekiön Kilpisjärven 10,9 celsiusasteen. Kirjoitushetkellä Forecan heinäkuun keskivaiheille asti ulottuva ennuste lupaa, että todennäköisin lämpötila Mikkelin seudulla on 23 ja 28 celsiusasteen välillä. Mainiota kesäsäätä on siis odotettavissa!
Milloin helle olisi kesäaikana toivotuinta? Kysymykseen vastaavat Kenkäveron Rantakahvilassa mikkeliläiset Marketta, Niko, Markku ja Eine Piiroinen.
– Helle on parasta heinäkuussa, mutta on sitä ollut muinakin kuukausina. Esimerkiksi hääpäivänämme kesäkuussa 35 vuotta sitten oli melkoinen kuumuus, muistelee Markku Piiroinen.
Heinäkuun kokonaissademäärä asettui Mikkelissä vuonna 2020 noin 75 millimetriin. Jos koko Mikkelin lentoaseman havaintopisteen heinäkuinen sademäärä karttuisi yhtenä päivänä, veden korkeus mittalasissa vastaisi tavallisen pallogrillin korkeutta. Juuri sopivasti sadetta kaipaavat ainakin metsänomistajat, puutarhurit ja maanviljelijät. Mikkelin seudun viljelijöiden mukaan mennyt kevät ja kuluva kesä ovat olleet viljelmien osalta hankalia. Sekä liiallista kuivuutta että kosteutta on ollut niin, että satotoiveet ovat osittain heikentyneet.
Esimerkiksi haukivuorelaisen viljelijä Paavo Pulkkisen mukaan tämän vuoden sateet ovat olleet porkkanan viljelyn kannalta kesäkuun loppupuolelle mennessä liian vähäisiä.
– Taimettuminen on ollut hankalaa, vaikka valmistelut on tehty huolellisesti, kiteyttää Pulkkinen.
– Jo märkä toukokuu vaikeutti kylvön valmistelutöitä.
Monenkirjaviin kesäsääkokemuksiin kaikkialla Suomessa vaikuttaa myös tuulisuus. Tyypillisin tuulensuunta koko vuoden mittaan on meillä lounas. Suomessa heinäkuut ovat tyypillisesti tuulettomampia kuin esimerkiksi tammikuut. Mikkelin seutu kuuluu karkean jaottelun mukaan sisämaa-alueisiin, joilla tuulee yleensä vähemmän kuin merialueilla. Sopivasti vilvoittava, tuulinen sää sopii hyvin esimerkiksi purjehduksiin ja marjastukseen.
Tavallisimpien sääilmiöiden ohella Mikkelin seudulla heinäkuussa esiintyy dramaattisempiakin säätiloja. Mellastavatko tavanomaisena heinäkuuna ukkoset tai rankkasateet?
Näyttävimpiä säätiloja Mikkelinkin seudulla heinäkuussa edustavat ukonilmat. Sekä ukkospäivien että salamatiheyksien määrät vaihtelevat Suomen alueella vuosittain. Tilastollisesti eniten ukkosia kuitenkin osuu Suomessa touko–syyskuulle. Suomessa yhden paikkakunnan alueella, kuten vaikkapa Mikkelissä, havaitaan keskimäärin 12 ukkospäivää. Yleensäkin Itä-Suomessa salamointi on tyypillisesti harvinaisempaa kuin Länsi-Suomessa. Vaisuin salamointivuosi Suomessa viimeisimpinä 20 vuotena oli vuosi 2015. Sen sijaan runsaimmin salamat räiskyivät vuosina 2010 ja 2011.
Kesäisiin, vähemmän toivottuihin sääilmiöihin lukeutuvat Mikkelin seudulla myös raekuurot. Ilmatieteen laitoksen mukaan vuotuinen koko Suomen alueen raekuurokarttuma on keskimäärin 50 raepäivää. Enemmistö raekuuroista piiskaa suomalaisia touko- ja syyskuuhun rajautuvalla aikavälillä. Raekuuroista koituu helposti riesaa, koska jo parisenttiset rakeet voivat tuottaa lieviä vahinkoja.
YLE:n tietojen mukaan vuoden 2014 juhannusta sävyttivät Mikkelin seudulla voimakkaat raekuurot ja peräti räntäsadekin. Raekuurot eivät Mikkelin seudunkaan kesässä siis ole lainkaan poikkeuksellisia, mutta tämän vuoden heinäkuun raekuurojen yhteiskertymää on vielä vaikea ennustaa.
Muuan raesadekuuro on jäänyt mieleen hirvensalmelaisen Suomen Laatulaiturit -yrityksen Raimo Toikalle.
– Kahdeksas kuudetta vuonna 1986 oli rankka raesade. Perunanvarsia katkeili, ja raparperin lehtiä meni rikki, hän muistelee.
Toikalla on muisto myös takavuosien trombista. Se suuntasi Etelä-Karjalasta Itä-Savoon päin.
– Olin Toivo-laivalla, kun näin vesipatsaan mustine myrskyjälkineen. Salamointikin oli kovaa, hän kuvailee.
– Hirvensalmelta ei vastaavia kokemuksia minulla ole.
Entä jos heinäkuun tilanne ulkona vaatii kirjaimellisesti suojaa säiltä?
– Meillä on hyvä ilmastointi, joka on tavallisesti toiminut riittävän tehokkaasti. Kaikki säät sopivat kirjastoreissulle! kertoo asiakkaat tervetulleiksi toivottava Mikkelin pääkirjaston Elisa Harjunpää.
Mikkelin pääkirjastossa on tällä hetkellä lukemaan innostavat aineistonäyttelyt mökkeilystä ja sarjojen ensimmäisistä osista. Kirjoitushetkellä valmisteilla oli myös näyttely suositellusta mökkilukemisesta.
Trombit
Trombi on nimenomaan Euroopassa esiintyvä pienialainen, todella voimakas pyörremyrsky. Siihen liittyy suppilonmuotoinen pilvi. Jos trombi liikkuu veden päällä, sitä kutsutaan vesipatsaaksikin.
• Trombit ovat Suomen ilmasto-olosuhteissa vakiintuneita sääilmiöitä. Eniten trombeja nähdään heinäkuussa ja elokuussa.
• Pääosa trombeista havaitaan alkuillasta tai iltapäivästä.
• Suomen itäosat, kuten Mikkelin seutu, kuuluvat tiheimmin trombeja havaitseviin alueisiin. Rajuja trombeja on riehunut Mikkelin alueella YLE:n mukaan ainakin vuosina 1998 ja 1999. 1998 sähköt katkeilivat, puita kaatui ja tuuli retuutti talojen kattojakin irti. Trombin jäljiltä jäi noin 15-kilometrinen tuhoura.
Sateenkaaret
Trombeja tutumpia ja toivotumpiakin sääilmiöitä läntisessä Savossa ovat ainakin sateenkaaret sekä ilmiasultaan niiden lähellä olevat sumu- ja pilvikaaret.
• Sateenkaari on vanhastaan ollut symboli toivolle, jumalalliselle varjelukselle ja valaistumiselle.
• Sateenkaariin liittyvä vanha satujen uskomus on, että kaaren päästä löytyy aarre. Piilevä aarre voisi olla vaikkapa kultaa. Vielä ei kuitenkaan Savon mailla ole raportoitu tieteellisesti todistettavasti aarteen löytymisestä.
Haloilmiöt
Mikkelin seudulla hämmästystä ja kiinnostusta voivat herättää haloilmiötkin.
• Haloilmiöt ovat värillisiä tai valkeita.
• Halot ovat, yllättävää kyllä, 10–15 kertaa yleisempiä kuin sateenkaaret. Niitä voi kuvata taivaan valorenkaiksi, -kaariksi tai -keskittymiksi.
• Todistettavasti havaittuja erilaisia halomuotoja on noin 60.
• Halon valonlähde on yleisimmin aurinko. Halot syntyvät, kun valo taittuu tai heijastuu ilmakehässä leijuvista jääkiteistä.
• Kesällä halot ovat Suomessa harvinaisia ja yleensä pienialaisia ja lyhyen hetken näkyviä. Halojen esiintyminen Suomessa on paikkakunnittain vaihtelevaa.
• Esimerkiksi tänä vuonna 3. toukokuuta Mikkelin taivaalla näkyi harvinaisen upea halospektaakkeli. Siinä taivaalla näkyi samanaikaisesti useita harvinaisempia halomuotoja, muun muassa komea horisonttirengas. Havainnoista kertoi Mikkelin Ursa Ry:n puheenjohtaja Jenni Andersin.
• Mikkelin Ursan Jenni Andersinin mukaan halot näkyvät tyypillisesti laajalla alueella samaan aikaan. Yleisin ja tavallinen haloilmiö Mikkelin seudulla on ympyrän muotoinen rengas, joka näkyy Auringon tai Kuun ympärillä 22 asteen sädekulmassa.
• Haloilmiöiden rinnalla Mikkelin seudullakin tavataan myös muun muassa muiden pilvi-ilmiöiden ja tähdenlentojen esiintymiä. Edesmennyt juvalainen kanttori Jari Piikki (1963–2012) tunnettiin seudulla muun muassa upeista taivasaiheisista otoksistaan, joissa näkyi esimerkiksi haloilmiöitä ja kauniita pilviasetelmia.
Virpi Kontinen
