Jokaisella rakennuksella ja kuvalla on tarinansa.
Ristiinassa sijaitsevalla Parikanniemen lastenkodilla on pitkä historia, joka ylettyy Karjalaan ja vuoteen 1915. Tuolloin Parikanniemen orpokoti perustettiin uukuniemeläisen herätyksen yhteyteen. Nimi vaihdettiin lastenkodiksi 1964.
– Lastenkodin alue koostuu nykyään monesta eri tontista ja on yhteiskooltaan 60-70 hehtaaria. Vuonna 2005 ja 2014 päärakennuksen viereen rakennettiin uudet asuinrakennukset, toiminnanjohtaja Teuvo V. Riikonen kertoo.
Nykyisellä paikallaan lastenkoti on sijainnut vuodesta 1949 lähtien. Samassa pihapiirissä on kymmeniä eri rakennuksia, joilla jokaisella on oma käyttötarkoituksensa.
– Asuinrakennuksen vieressä on pieni punainen mökki, joka on ollut asuinkäytössä. Se on rakennettu joskus 40-luvun tuntumassa. Yksi nuori muutti siihen täytettyään 18 vuotta ja asuikin siinä jonkin aikaa, lastenkodinjohtaja Matti Pasanen kertoo.
Kyseisen mökin vieressä on jalkapallokenttä, joka on Pasasen mukaan ahkerassa käytössä.
– Ei täällä yleensä ihan näin paljon lunta ole, mies naurahtaa suunnatessaan lumivallien läpi kohti tummanpuhuvaa rakennusta.
Kentän laidalla seisoo komea riihikirkko, jonka hirret Riikosen mukaan on tuotu muualta Parikanniemeen 1960-70-luvun tienoilla.
Uusien asuinrakennusten valmistuttua päärakennusta on päästy remontoimaan sekä muuttamaan vanhoja lastenhuoneita sopivampiin käyttötarkoituksiin. Kolmikerroksisen talon keskimmäisessä kerroksesta löytyy muun muassa bändihuone.
– Vielä on vähän tehtävää, mutta pikkuhiljaa tavarat alkava löytää paikkansa, Pasanen kertoo ja lähtee kävelemään kohti tulevaa neuvottelutilaa.
Avoimessa tilassa on kirjahylly, jossa on viirejä, kirjoja ja kuvia. Mustavalkoinen kuva on nostettu hyllyn päälle.
– Jokaisella kuvalla on tarina. Kyseinen henkilö asui Helsingissä äitinsä kanssa pienessä yksiössä. Naisen äiti menehtyi ja hän jatkoi asumistaan heidän yhteisessä kodissa. Kun nainen itse menehtyi, saimme tietää, että he olivat testamentanneet omaisuutensa säätiölle.
– Tärkein ajatus siinä on, että näiden asioiden takana on aina ihminen, Riikonen kertoo katsellessaan kuvaa.
Hyllyssä on muitakin kuvia ja osalla niistä on hyvin samankaltainen tarina.
Kulkiessamme alakertaan kurkistamme vastaremontoituun saunaan, jossa on tilaa isommallekin porukalla. Seuraavassa huoneessa on odottamassa ikkunoiden vaihtamisen jälkeen kuntosali.
– Tämä oli ennen johtajan huone. Muistan kun tulin tänne kesätöihin, niin täällä oli sohva. Silloinen lastenkodinjohtaja sanoi, että jos tarvitsee hengähtää, niin tänne voi tulla hiljentymään, Pasanen hymyilee.
Menemme takaoven kautta ulos. Riikonen katselee toisen kerroksen ikkunoita ja kertoo olleensa itsekin aikoinaan kesätöissä samassa rakennuksessa. Silloin talon päädyssä toimi vauvala, jossa Riikonen pääsi silittämään vaippoja.
– Ne olivat sellaisia vanhanaikaisia. Muistan kun silitin niitä hikipäässä ja katselin ikkunasta kun aurinko alkoi nousemaan. Työkaverini katsoi minua ja totesi, ettei kaikkia tarvitse silittää, mies kertoo naurahtaen.
Ikkunat valitaan talon mukaan
Parikanniemen lastenkodissa on yhteensä 21 paikkaa lapsille. Se on lastenkodillle suuri määrä.
– Viime vuonna olisi ollut yhden tai kahden yksikön verran lisää lapsia tulossa meille. Emme kuitenkaan voineet tarjota heille paikkaa, koska meillä on täyttä, lastenkodinjohtaja Matti Pasanen toteaa.
Ajatusta laajentamisesta on pyöritelty, mutta ainakaan lähitulevaisuudessa asia ei toteudu. Sen sijaan niin sanotusti vanhoja nurkkia laitetaan kuntoon.
– Keväällä uusimme noin neljäkymmentä ikkunaa päätaloon. Aloitimme remontoinnin myös sisätiloissa. Asukkaita täällä ei ole ollut vuoden 2014 jälkeen.
Pääsisäänkäynnin jälkeen avautuu ruokailutila ja muissa kerroksissa on kokous-, peli ja toimistotiloja.
Päärakennuksen ikkunat olivat yksinkertaisesti tulleet tiensä päähän. Pasasen mukaan niitä oli aikojen saatossa korjailtu. Uusilla ikkunoilla saadaan energiatehokuutta, käyttömukavuutta sekä parempi ulkonäkö koko rakennukselle.
– Tämä oli melko tavallinen urakka. Pientä haastetta toivat kovat pakkaset sekä joidenkin seinien välistä löytyneet purut, Mikkelin Lasiasennus Ky:n yrittäjä Jani Paakkunainen kertoo.
Vastaavanlaisia remontteja tehdään tasaisin väliajoin. Yksi huomattava etu ikkunoiden uusimisessa Paakkunaisen mukaan on sisäilman laatu.
– Uusiin ikkunoihin asennetaan ilmastointiventtiilit, joiden kautta ilma pääsee vaihtumaan ja raikastaa huoneilmaa.
Ikkunaremontin tiimoilta kannattaa olla yhteydessä alan ammattilaiseen, kun ikkunat ja pokat alkavat näyttää siltä, että ne tarvitsevat ehostusta.
– Maalin halkeilu, vetoisuus ja rämiseminen ovat muutamia esimerkkejä siitä, että ikkunat alkavat tulla tiensä päähän.
Ammattilaiselta kannattaa kysyä neuvoa siitä millainen ikkuna omaan kotiin sopii. Esimerkiksi vanhassa talossa seinät eivät ole yhtä tiiviitä kuin uusissa tiiviitä, niin ikkunoilla ei pystytä pelastamaan koko talon lämpöhukkaa.
Heporaudan muisto elää
Parikanniemen lastenkodin pihapiirissä on sijainnut aikoinaan kirjailija Elsa Heporaudan (1883-1960) vapaa-ajan huvila. Teuvo V. Riikonen harmittelee, ettei rakennus ole enää pystyssä.
– Se ei sovelttunut lastenkodin käyttötarkoituksiin, koska se oli tietenkin rakennettu palvelemaan erilaista käyttöä, toiminnanjohtaja toteaa.
Heporaudalla oli sormensa pelissä Kalevala korun syntymisessä. Hän oli mukana kansalliseepos Kalevan 100-vuotisjuhlassa vuonna 1935.
Istuessaan yleisössä hän päätti, että suomalaiselle naiselle on pystytettävä patsas. Patsaan rahoittamiseksi ryhdyttiin myymään kansallismuseon kokoelmista löytyvien viikinkiajan mallien mukaan valmistettuja koruja. Ensimmäinen 40 kappaleen korusarja esiteltiin presidentin puoliso Kaisa Kallion teekutsuilla joulukuussa 1937. Vuosi e edes ehtinyt vaihtua kun koruja oli myyty jo reilut 8000 kappaletta.
Talvisodan sytyttyä vuonna 1939 suunnitelmat patsaan suhteen muuttuivat ja varat päätettiin käyttää hädänalaisten auttamiseen. Samalla syntyi tapa käyttää Kalevalakoruista syntyvästä tuotosta osaa hyväntekeväisyyteen.
Lähde: Suomi: 100 menestyksen vuotta
