Nuori joutsen tarvitsee vielä lajitovereitaan.
Jampan Eläinhoitolan Jarmo Lautamäki sai joulukuun loppupuolella ilmoituksen Hirvensalmella heikossa kunnossa olevasta joutsenesta.
– Joutsen oli selvästi nälkiintynyt, eikä se jaksanut lähteä lentoon. Jäljestin sitä ensin metsässä ilmoittajan kanssa, mutta joutsen onnistui harhauttamaan ja livahti karkuun. Olin jo lähdössä pois, kun havaitsin sen pellolla, Lautamäki kertoo.
Nuori joutsen yritti pellolla lähteä lentoon, mutta sen voimat eivät riittäneet. Sen sijaan se yritti juosta karkuun, mutta tiukalla spurtilla ja loppumetrien heittäytymisellä Lautamäki sai joutsenen haaviin.
– Kyllä siinä oli aika tiukka 100 metrin juoksukisa, mies naurahtaa.
Pari päivää tämän jälkeen Lautamäki sai ilmoituksen Rantasalmelta aikuisesta joutsenesta. Ilmoittajan mukaan joutsen oli väsyneen oloinen, eikä jaksa lähteä lentoon. Lautamäki sai joutsenen kiinni ja toi sen hoitolaansa.
– Valitettavasti lintu menehtyi. Se oli jo niin pahassa aliravitsemus tilassa, ettei ruoka enää imeytynyt. Se on tyypillistä isoilla linnuilla, jos ruokaa ei ole ollut saatavilla, mies kertoi harmissaan.
Nuorempi kiinniotettu joutsen painoi kiinni otettaessa vain viitisen kiloa, joka on todella vähän suurelle linnulle.
– Se on viime kesän poikasia. Onneksi joutsen rupesi syömään kauraa ja on nyt silminnähden pulskistunut, Lautamäki kertoo.
Hän sanoo vapauttavansa joutsenen heti kun löytyy sopiva ympäristö. Nuorelle linnulle tulisi löytää sulana pysyvä paikka, jossa olisi aikuisia joutsenia.
– Syksyllä ja talvella joutsenet eivät tappele, joten sen voi huoletta siirtää uuteen laumaan. Toistaiseksi se saa olla Mikkelissä hoitolassa.
Jos parempaa paikkaa ei löydy, niin Lautamäki tietää ainakin Varkaudessa olevan lajitovereita sekä sulaa vettä.
Joutsenet eivät enää nykyisin lähde pitkille muuttomatkoille, jollei ole aivan pakko. Ne pysyttelevät Suomessa ja saattavat korkeintaan muuttaa paikkakunnalta toiselle.
– Saan paljon ilmoituksia kiinni jäätyneistä joutsenista. Yleensä ne kuitenkin lähtevät liikkeelle kun vähän taputtaa käsiä. Joutsenet pumppaavat verta räpylöihin, joten paikalleen jäätyminen olisi hyvin erikoista. Kannattaa kuitenkin aina ottaa yhteyttä, jos epäilee eläimen olevan vaarassa tai pulassa, Lautamäki opastaa.
Tällä hetkellä Lautamäellä on hoitolassaan kuikka, jonka syöttäminen ei ole käynyt yhtä kätevästi kuin Hirvensalmen joutsenen. Pelkällä kalaravinnolla elävä kuikka ei ole suostunut syömään itse.
– On melko hankalaa syöttää sitä. Kylvetän myös sen ammeessa kerran päivässä ja siinä touhussa pärskeitä riittää. Kuikkakin olisi valmis vapautettavaksi, mutta se tarvitsee sukeltajana laajemman sulan alueen.
Kumpikin linnuista on hieman kiukkuinen Lautamäkeä kohtaan, mutta se on miehen mukaan erittäin hyvä merkki.
– Tarkoituksena ei olekaan kesyttää villieläimiä. Epäluulo ihmistä kohtaan on vain hyvä asia ja kertoo eläimen olevan terve, Lautamäki toteaa.
Jampan Eläinhoitola, Elämäni Eläimet ry, puh. 045 78716478 tai ilmoitus@elamanielaimet.fi