Sairaanhoitajien ja kätilöiden juhlavuosi on kulunut koronan kuristaman työn merkeissä.
Maailman terveysjärjestö WHO julisti päättyvän vuoden sairaanhoitajien ja kätilöiden vuodeksi. Vuotta ei kuitenkaan voi oikein millään mittapuulla kutsua juhlavuodeksi. Sen verran raskas se on ollut terveydenhuollon henkilöstölle maailman joka kolkassa. Hoitohenkilöstö on joutunut venymään äärimmilleen ja sen ylikin. Töitä on tehty useammassa vuorossa putkeen, vajaalla miehityksellä ja loppuun palamisia on tapahtunut.
Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälän mukaan kiihtymisvaiheessa olevan pandemian vuoksi osastohoidossa olevien potilaiden määrä kasvaa koko ajan. Terveydenhuolto on tällä hetkellä kuormittunut ja henkilöstö venyy äärimmilleen. Tästä johtuen vastaanottoaikoja joudutaan perumaan ja ei-kiireellisiä hoitoja siirtämään.
– Resurssit ovat tiukat ja rekrytointeja on tehty vähän. Henkilöstöllä työtehtävät ovat muuttuneet moneen kertaan ja he ovat joustaneet jopa liikuttavuuteen asti.
– Eniten henkilökunnan osalta huolettaakin se, mitä tapahtuu venymisen jälkeen, Seppälä miettii.
Tilanne on huomattavasti huonompi kuin keväällä, sillä sairaalahoidossa on enemmän ihmisiä. Koronan vuoksi Essoten alueella on viime viikkojen aikana ollut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon piirissä yli 20 henkilöä. Heistä kolme on menehtynyt hoitojakson aikana. Menehtyneet ovat olleet iäkkäitä henkilöitä, joilla on ollut koronan lisäksi perussairauksia.
– On mahdollista että sairaalahoidon tarve kasvaa tulevina viikkoina ja me olemme varautuneet kolmannen koronaosaston perustamiseen.
Henkilöstön riveistä viesti on sama. Koronapandemia on laittanut koko henkilöstön koville.
– Normaalitilanteessa tällä porukalla vielä pärjättäisiin, mutta nyt työvuorot venyvät välillä useamman vuoron mittaisiksi. Myös vapailta hälytetään töihin, kertoo Erikoissanomien haastattelema sairaanhoitaja.
– Sisäiset järjestelyt ovat tuoneet hieman helpotusta kaoottiseen tilanteeseen, kun muilta osastoilta on saatu apuvoimia. Jonkin verran apua on saatu myös talon ulkopuolisista rekrytoinneista, mutta henkilöstöä on silti liian vähän.
Esimiespuolella väsytään myös. Essoten sisällä on jouduttu tekemään suuria henkilöstön siirtoja potilasmäärän kasvun sekä kuntayhtymän työntekijöiden sairastumisten ja altistumisten takia.
Tilanne on paikoin jopa mahdoton. Suurin ongelma on sijaisten heikko saatavuus. Ongelmana nähdään myös se, että nuorempi sukupolvi ei sitoudu työhön ja työnantajaan samalla tavalla kuin vanhempi. Vastoinkäymisten sattuessa kohdalle haetaan hyvin matalalla kynnyksellä sairaslomaa.
Myös uusien työntekijöiden kohdalla tilanne on hankala. Heti työuran alkajaisiksi joudutaan tekemään töitä useassa vuorossa. Koetaan, että aikki pyörii työn ympärillä, vapailla ei ehditä palautua ja vaikka työ muuten olisikin mielekästä, väsytään, tulee loppuun palamisia ja jopa irtisanoutumisia. Vaihtuvuus on kovaa sekä työntekijä- että esimiespuolella.
Osittain ongelmana nähdään huono johtaminen. Monelle on epäselvää, kenellä on vastuu ja kenen puoleen kääntyä. Esimiehet vaihtuvat tai loistavat poissaolollaan, eivätkä työntekijät saa tarvitsemaansa tukea työssäjaksamiseen. Ongelmaa on esiintynyt normaalitilanteessakin, mutta koronapandemian myötä se on korostunut entisestään. Erityisen tärkeää esimiesten läsnäolo ja tuki olisi juuri kriisitilanteessa.
Ammattiosastollakin on kädet täynnä töitä
Pääluottamusmies Anna Kuituinen Tehyn Etelä-Savon ammattiosasto ry:stä kertoo, että päivät ovat venyneet myös ammattiosastopuolella.
– Jäsenistöltä on tullut todella paljon huolestuneita yhteydenottoja. Suurin huoli on omasta ja läheisten sairastumisriskistä. Terveydenhuollon henkilöstö on kuitenkin tulilinjalla.
Myös siitä, onko pakko siirtyä yksiköstä toiseen, kysytään paljon.
– Työnantajalla on direktio-oikeus siirtää henkilöstöä muihin työpisteisiin kahdeksan viikon ajaksi. Olemme kuitenkin saaneet neuvoteltua työnantajatahon kanssa, että tämä toteutetaan vapaaehtoisperiaatteella, kertoo Kuitunen.
– Joillain työntekijöillä on ajatuksissa urakierto ja työskentely eri pisteissä tuo ammatillista kasvua sekä vaihtelua työhön.
Kuitunen kertoo, että irtisanoutumisia on tapahtunut jonkin verran.
– Kyseessä on valtakunnallinen ilmiö. Osa on siirtynyt yksityiselle puolelle ja osa kokonaan toiselle alalle. Kaikki ei ole pelkästään koronasta johtuvaa, vaan syitä on monia. Ei saada sovitettua työtä, perhettä ja vapaa-aikaa yhteen. Lisäksi jatkuvasta ja lisääntyvästä henkilövajeesta johtuva työssä väsyminen on yhtenä syynä.
– Yritämme kaikin keinoin saada ihmiset jaksamaan, vaikka koko ajan kaikilla on huoli joulun ajan jaksamisesta ja siitä, mihin tilanne vielä kääntyy. Toivottavasti ensi vuonna ollaan voiton puolella, Kuitunen päättää.
Sairaanhoitajien ja kätilöiden vuosi
• Tänä vuonna tuli kuluneeksi 200 vuotta Florence Nightingalen syntymästä.
• Nightingale oli merkittävä uranuurtaja sairaanhoitajien koulutuksen uudistajana ja ammatillisen aseman kohottajana.
• Pohjoismaista sairaanhoitajaliittoyhteistyötä on tänä vuonna tehty 100 vuotta.
• Sairaanhoitajaliitto täytti 95 vuotta.
• Vuotta on vietetty teemalla ”Maailma ilman sairaanhoitajia? Ei kiitos.”
