Valtionavustus pisti maltillisesti pökköä pesään lämmitysmuotojen muutoksiin.
Lämpökaivoja on porattu jo 1990-luvulta lähtien, mutta viime vuosina porakaivoyrittäjillä on riittänyt töitä entistä enemmän. Syyskuun alusta lähtien kotitalouksilla on ollut mahdollisuus saada valtionavustusta siirtyessään perinteisistä fossiilisista lämmitysmuodoista muihin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien pientalojen siirtyessä öljylämmityksestä tai suorasta sähkölämmityksestä maalämpöön, voi tukea saada jopa 4 000 euroa.
Ristiinan Porakaivo Oy on porannut lämpökaivoja ja tehnyt lämmitysjärjestelmien saneerauksia jo useiden vuosien ajan.
– Päätuotteemme on edelleen vesikaivo, vesipumput ja kaikki mikä kuuluu kaivon ja vesihanan väliin, kertoo vuodesta 2003 yrittäjänä toiminut Aki Purhonen.
– Kuitenkin viime vuosina olemme poranneet myös monia lämpökaivoja joko uudiskohteisiin tai vanhaa saneeraten. Jos vuodessa tehdään 100 porausta, 20–30 on lämpökaivoja.
Saneerattaessa lämmitysjärjestelmää hinta muodostuu pitkälti siitä, mikä edellinen lämmitysjärjestelmä on ollut.
– Jos käytössä on ollut vesikiertoinen öljylämmitys, vaihdetaan lämmityskattilat, porataan kaivo ja vedetään putket kaivosta kattilahuoneeseen, kertoo Purhonen.
– Jos taas käytössä on ollut suora sähkölämmitys, joudutaan taloon asentamaan lämpöpatterit ja vetämään putkia. Tämä tuo operaatiolle väistämättä lisää hintaa.
Maalämpökaivon syvyys riippuu kiinteistön koosta ja energiatarpeesta.
Lämpökaivon syvyys lasketaan etukäteen näitä tietoja hyväksikäyttäen. Nyrkkisääntönä kaivon syvyydelle voisi pitää metri per asuinkiinteistön neliömetri.
– Olemme uusineet kalustoamme ja nykyisillä laitteilla pääsemme poraamaan jopa 300 metrin syvyyteen. Laitemyyjän mukaan meillä on käytössä Suomen ensimmäinen ja ainoa uusilla päästönormeilla oleva kone.
Lisäksi Ristiinan Porakaivolla on myös uusi, varusteltu, huoltopuolen auto.
Lämpösaneerauksen kestosta liikkuu monenlaista tietoa. Purhosen korviin on tullut kuulopuheita siitä että saneeraus kestäisi jopa puoli vuotta, mutta todellisuudessa siihen menee vain päiviä.
– Kohteesta riippuen aikaa menee tuollaiset 1-4 päivää eli kämppä ei joudu kauaa olemaan kylmillään. Monesti asiakkaalla on mietittynä myös jokin vaihtoehtoinen lämmityskeino siksi ajaksi.
Lupa-asiat kuntoon ennen rakentamista
Pieksämäkeläinen Kaivonporauspalvelu M. Korhonen tekee sekä vesi- että lämpökaivoporauksia jo 32 vuoden kokemuksella.
– Pääasiassa poraamme vesikaivoja, mutta 2000-luvun alusta myös lämpökaivojen poraukset ovat lisääntyneet. Tänä syksynä kiinnostusta on varmasti lisännyt valtiontuki, kertoo yrittäjä Martti Korhonen.
Prosessin kestoon vaikuttaa monta tekijää.
– Parhaimmillaan valmista voi tulla parissa päivässä, mutta kaikki riippuu kohteesta. Korhonen huomauttaa vanhassa rakennuksessa energiankulutuksen olevan lähes aina suurempaa kuin uudisrakennuksessa, vaikka neliöitä olisikin saman verran.
KPL
Lupa-asiat kannattaa hoitaa kuntoon ajoissa ennen käytännön töitä. Rakennuksen lämmitysjärjestelmän muutos maalämpöön edellyttää aina toimenpidelupaa.
Alkuun kannattaa selvittää oman kunnan rakennusvalvonnasta, onko maalämpöjärjestelmän rakentaminen kiinteistölle ylipäätään mahdollista.
– Rakentaminen voi vaatia rakennus- tai toimenpideluvan tai vesilain mukaisen luvan, jos liikutaan pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Sijainnista riippuen joskus rakentamiseen tarvitaan molemmat, Korhonen tietää kokemuksesta.