Korona on kurittanut paikallisliikennettä

26.8.2020 Koti
Paikallisliikenne palvelee kaikkia kaupunkilaisia. Kuva: Emmi Mustonen

Koronapandemia pysäytti Suomen monelta osin viime maaliskuussa: koulutyö pysähtyi, monilla työpaikoilla siirryttiin etätyöskentelyyn, rajaliikennettä rajoitettiin ja olipa Uusimaa hetken aikaa osin suljettuna. Junaliikenne kärsi sekin matkustajakadosta – mutta miten kävi Mikkelin paikallisliikenteelle?

Mikkelin paikallisliikenteen suurimman toimijan, Soisalon Liikenteen liikennepäällikkö Juha Kaipiainen kertoo, että vaikutukset liikennöinnin järjestämiseen olivat varsin vähäisiä:
– Linja-auton etuosan penkeistä osa eristettiin ja kesäaikatauluihin siirryttiin normaalia aiemmin, kertoo Kaipiainen.
– Matkustajamäärät toki osin jopa romahtivat muun muassa koulujen sulkemisen takia. Kesään siirryttiin tavallaan vain hieman aikaisemmin kuin normaalitilanteessa, liikennepäällikkö summaa.

Varkautelainen Soisalon Liikenne operoi Mikkelissä kymmenkunnalla autolla ja reilun 30 hengen työntekijämäärällä. Yhtiö hoitaa paikallisliikennettä Mikkelin lisäksi Pieksämäellä, harjoittaa tilausajo- ja valmismatkatoimintaa, palveluliikennettä sekä liikennöi Savon maakuntien ja Keski-Suomen alueella kaukoreittejä.

Mikkeli ostaa paikallisliikennepalvelut liikennöitsijöiltä, kuten Soisalon Liikenteeltä. Kaupunki maksaa ajetuista vuoroista sovitun summan liikennöitsijöille. Kaikki paikallisliikenteestä saatavat lipputulot ohjautuvat täysimääräisinä kaupungille. Joukkoliikenteen vuosikulut koko Mikkelin alueella ovat noin 4 miljoonaa ja tuotot 1,5 miljoonaa euroa. Joukkoliikennettä tuetaan siis koko laajan kaupunkimme alueella vuosittain reilulla 2,5 miljoonalla eurolla.

Mikkelin kaupungin joukkoliikenneinsinööri Liisa Heikkinen vahvistaa, että koronan aiheuttama matkustajakato on Mikkelissäkin ollut merkittävä.
– Erityisjärjestelyjä on tehty yhdessä liikennöitsijäin kanssa, lähinnä tarkasteltu aikatauluja, vahvistaa Heikkinen.
– Joukkoliikenteen käyttäjille on annettu äskettäin koko maata koskeva maskinkäyttösuositus. Toivonkin, että mahdollisimman moni aikuinen matkustaja ottaisi tämän huomioon käyttäessään liikennepalveluitamme. Lapsiahan tämä suositus ei koske, opastaa Liisa Heikkinen.

– Vielä tänä syksynä kilpailutettavan joukkoliikenteen järjestelyt astuvat puolestaan keväällä voimaan. Tällöin reittejä ja aikataulujakin muokataan vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita.

 

Ilmaisuus on jo arkipäivää

Vaikutukset ovat valtaosin positiivisia.

Tämä palvelumuoto puhutti kaupunkilaisia aluksi jonkin verran: onko ilmaisuus perusteltua koko kaupungin alueella ja vähentävätkö ilmaiset bussikyydit lasten liikkumista. Mieleen herää kysymys, kärsiikö tulevien sukupolvien terveys lopulta tästä ratkaisusta.

Toisaalta ratkaisua kiiteltiinkin, sillä linja-auto on turvallisempi liikkumismuoto kuin pyöräily tai jalankulku vilkkaassa kaupunkiliikenteessä. Lasten vanhempienkaan ei tarvitse entisessä määrin kuljettaa enää lapsia harrastuksiin ja takaisin. Samassa yhteydessä nostettiin esiin mahdolliset ilmaiset matkat myös eläkeläisille, mutta tämä hanke on toistaiseksi kuopattu.

Rämälän koulun rehtori Kirsi-Marja Hamonen epäilee, ettei lasten liikkuminen ole paljoakaan muuttunut ilmaisten joukkoliikennematkojen vaikutuksesta.
– Samalla tavalla lapset tuntuvat kirmaavan välitunneilla kuin ennenkin, hymähtää rehtori. Toisaalta Rämälän alakoulussa on järjestetty koululaiskuljetus jo ennen ilmaista Walttikorttiaikaa. En usko, että ydinkeskustan kouluissakaan ainakaan alakoululaisten liikuntatapojen muutokset olisivat olleet merkittäviä, pohtii Hamonen.

Ilmaisten koululaislippujen alkuaikoina kerrottiin yleisesti, että etenkin monilla mäkisillä linjoilla ilmaislippulaiset matkustivat vain pysäkinvälin ylös. Ja laskivat laudoillaan mäen alas. Edelleen huhuttiin lippujen väärinkäytöksistä alle ja yli 16 -vuotiaiden kesken. Kysyin muutamalta kuljettajalta asiasta ja he myönsivät niin todella tapahtuneenkin, mutta ei enää nykyään. Kuljettajilla on varsin hyvä käsitys koululaisasiakkaistaan.

Suomen Kuntaliitosta kerrotaan, että eri kunnissa edullinen koululaislippu on yleinen käytäntö, mutta täysin ilmainen paikallisliikenne 7-16 -vuotiaille Mikkelin tyyliin on kuitenkin melko harvinaista.

 

Paikallisliikenne Mikkelissä

• Mikkeli on jaettu vyöhykkeisiin A – G, joille jokaiselle on oma hinnoittelunsa
• Edullisin A-vyöhyke ulottuu Tuskusta Tuukkalaan ja Vehkasillasta Rämälään
• Aikuisten kertalippu maksaa halvimmillaan vyöhykkeellä A 3,30 e
• Senioreille (yli 65 -vuotiaat eläkeläiset) 30 päivän lippu maksaa vyöhykkeellä A 39 € ja oikeuttaa rajoittamattomaan matkustukseen vyöhykkeen sisällä 30 päivän ajan. Myös 90 vrk:n kausilippu on saatavilla
• Senioreiden arvolippuun voi ladata rahaa haluamansa summan netissä tai latauspisteissä, yksittäinen
lippu maksaa tällöin halvimmillaan 1,6 €
• Ilmaiseksi saavat matkustaa Mikkelin joukkoliikenteessä alle 7 -vuotiaat lapset, lasta vaunussa kuljettava sekä pyörätuolissa kulkeva ja näkövammainen, molemmat saattajansa kanssa
• Poliisi-, opas- ja avustajakoirat saavat matkustaa veloituksetta, muiden eläinten kuljetuksesta
päättää kuljettaja
• Mikkelin kaupungin Waltti -lippujen käyttö on mahdollista Mikkelin paikallisliikenteen busseissa,
Moppe-palveluliikenteessä sekä muissa Mikkelin maaseudun Waltti -liikenteissä.-
• Waltti -kortteja saa kaupungin palvelupisteestä virastotalolta ja niitä voi ladata eri puolilla kaupunkia sijaitsevissa latauspisteissä ja netissä osoitteessa waltti.fi.

 

JT Hartikainen

+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0