Antti Lötjönen on yksi Suomen tunnetuimpia jazzkontrabasisteja.
Maaliskuussa Antti Lötjösen piti lähteä keikkareissulle Ranskaan, mutta reissu peruuntui ja Lötjönen lähtikin perheensä mukana Hirvensalmella sijaitsevalle appivanhempien kotitilalle.
– Kun korona vei työt alta, kiireet vaihtuivat parin kuukauden mökkeilyyn.
Lötjönen kertoo että aika maalla sujui maaliskuusta kesäkuun alkuun mainiosti.
– Säännöllinen ja rauhallinen elämä on tärkeää vaihtelua normaaliin muusikon arkeen verrattuna. Tulen varmasti muistamaan ”koronakevään” myös hienona aikana perheen ja sukulaisten parissa. Voi sanoa että kevät meni luksuskaranteenissa.
Muusikon aika kului pääasiassa kalastellen ja maaseudun rauhasta nauttien, mutta mukaan mahtui myös etäopetusta. Lötjönen on sivutoiminen bassonsoiton tuntiopettaja Sibelius Akatemiassa.
– Noin 10 prosenttia työstäni on opetusta, loput 90 prosenttia ajasta olen freelancer-muusikko. Keikkapäiviä kertyy vuodessa noin 150, kertoo Lötjönen.
Sen lisäksi hän viettää paljon aikaa studiossa eri kokoonpanojen kanssa. Oman bändinsä lisäksi mies on keikkaillut sekä levyttänyt useiden nimekkäiden artistien ja bändien, kuten Timo Lassy Band, Ricky Tick Big Band ja Julkinen sana sekä Emma Salokoski, kanssa.
Lötjösen, kuten niin monen muunkin taiteen alalla työskentelevän ammattilaisen, tulot laskivat lähes nollaan sovittujen töiden peruunnuttua maaliskuussa kuin seinään. Kiertueita oli sovittu muun muassa Saksaan ja Amerikkaan.
Lötjönen kertoo hidastaneensa keikkatahtia hieman jo ennen kevättä perhesyistä.
– Ala kuitenkin on sellainen, että kovin pitkäksi aikaa ei voi jäädä omaehtoiselle lomalle. Jos sille tielle lähtee, huomaa pian että korvaavia muusikoita löytyy, eikä sinua kohta enää tarvita.
Lötjönen on kotoisin Kuopiosta, jossa hän kävi koulunsa musiikkiluokilla ja osaamista musiikin saralla löytyy todella monipuolisesti.
– Olen soittanut trumpettia puhallinorkesterissa, opiskellut klassista pianoa ja laulanut kuorossa. Basso valikoitu omaksi soittimeksi vapaa-ajan bändisessioiden kautta.
Eri instrumenttien ja monipuolisesta musiikinopiskelusta on ollut pelkästään hyötyä nykyistä uraa ajatellen.
– Vähän niin kuin urheilussakin, pitää ensin kokeilla useampaa lajia, kunnes se oma ykköslaji löytyy. Minulla se on basso, Lötjönen naurahtaa.
Uran kohokohdista ykköseksi nousee legendaarisen jazzrumpalin, Jeff ”Tain” Wattsin kanssa pari vuotta takaperin tehty Euroopan kiertue.
– Mukana oli myös yksi maailman tunnetuimmista, ellei tunnetuin jazz-kitaristi Kurt Rosenwinkel. Se kiertue on selkeästi koko freelacer-muusikkourani kohokohta.
– Toinen minulle merkittävä asia on keväällä julkaistu oman kokoonpanon levy. Muusta en oikeastaan osaa tällä hetkellä uneksia, Lötjönen toteaa.
Mies ei kuitenkaan aio jäädä fiilistelemään tähänastisiin saavutuksiin, vaan tahtotila on eteenpäin.
– Haluan tehdä jatkossakin sellaista musiikkia mistä tykkään ja edelleen saada siitä elantoni, Lötjönen sanoo.
Jazz on valikoitunut Lötjösen tyylilajiksi syystä, että hän halusi haastaa itseään muusikkona ja viedä omaa ilmaisuaan pidemmälle.
– Kuuntelen kyllä kaikenlaista musiikkia ja olen myös soittanut eri tyylilajeja laidasta laitaan, mutta silti jazz on minun ominta aluettani, hän kertoo.
– Jazz tyylilajina antaa vapauksia ja mahdollisuuden improvisointiin. Se on leikkimistä, tutkimista ja etsimistä, mikä pitää homman mielekkäänä. Minusta ei ehkä olisi soittamaan samoja kuvioita illasta toiseen.
Kesäkuun parille ensimmäiselle viikolle ja heinäkuun alkuun ilmaantui jo kaivattuja töitä studiosessioiden ja keikkojen muodossa.
– Jo keväänkin aikana olin muutamalla ”streamaus”-keikalla, jotka olivat videointeja nettiin. Hallituksen toukokuisen linjauksen myötä ilmeni myös jokunen pieni keikka.
Kuitenkin normaaliin verrattuna Lötjönen kertoo töitä olevan tänä kesänä hyvin vähän.
– Elokuu on pitkälti peruttu, mutta syyskuusta eteenpäin näyttää toistaiseksi hyvältä. Tiedossa olisi useampi reissu Eurooppaan.
– Syksylle on myös siirretty keväältä ja kesältä töitä, esimerkiksi oman bändini, Antti Lötjönen Quintet Eastin levynjulkistamiskeikat, joten loppuvuosi voi hyvinkin olla kiireinen. Toki toinen aalto voi hyvinkin muuttaa kaiken. Toivotaan että sen tilanteen eteen ei jouduta, Lötjönen päättää.
