Keittiössä on asuintiloista selvästi eniten vaaranpaikkoja – siellä on kylmälaitteita, liesi, ehkäpä hellakin, veitsiä jne. Vaara korostuu selvästi ruoanlaiton yhteydessä: kuumia astioita, levypintoja ja ruoka-aineita. Teimme haastattelukierroksen talohoitoyhtiöihin ja kyselimme, mitä kukin voi keittiönsä turvallisuudelle tehdä.
Mikkelin kaupungin omistaman vuokratalo yhtiön, Mikalon isännöitsijä Tapio Lankinen korostaa varautumisen tässäkin asiassa:
– On selvää, että yli 5.000 vuokralaisemme joukosta löytyy kovin monenlaista kokkia, aloittaa Lankinen ja jatkaa:
– Siksi opastamme vuokrasuhteen alussa jaettavassa asukasmateriaalissa tätäkin asiaa. Korostamme mm. lieden ja kylmälaitteiden taustojen säännöllistä imurointia ja pyyhkimistä sekä liesituulettimen rasvasuodattimen pesua riittävän usein.
Isännöitsijä jatkaa, että mahdollisen tulisijan nuohous kuuluu vuokranantajalle, samoin rikkinäisten kiinteiden laitteiden korjaaminen tai vaihto. Vuokralainen hoitaa puolestaan omat laitteensa, esimerkiksi vaihtaa valaisinten lamput. Samoin vuokralainen vastaa palovaroittimien ja sammutuspeitteen hankkimisesta ja kunnosta. Rasvapalot eivät Mikalon kiinteistöissä ole tuntemattomia, vaikka niitä ei päivittäin toki satukaan.
Samoilla linjoilla ovat muutkin haastattelemamme asiantuntijat. MHS Palvelut24 Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Terho Pistool korostaa hänkin laitteiden säännöllistä puhdistamista ja tarpeen tulleen huoltoa ja korjausta.
– On kuitenkin muistettava, että sähkölaitteiden korjaaminen on aina ammattimiehen työtä, muistuttaa Terho – hyvä sääntö on, että mikäli suojapeltejä joutuu availemaan, aletaankin olla jo ammattimiehen tontilla, heittää yrittäjä yrityksensä kymmenien vuosien kokemuksella.
RT-Nuohous Ay:n yrittäjistä –Kimmo Rötkö ja Vesa Laitinen– Laitinen vahvistaa edellä sanottua:
– Säännöllisyys on keittiön huollossakin avain. Itse olemme nuohous- ja ilmanvaihtopalveluyritys, joten keittiökin on työmme ydintä, pohtii Vesa. Kuluvan vuoden alusta voimaan astunut lakimuutos vapautti nuohouspalvelualaa merkittävästi.
– Meille ainakin laki on tuonut selvästi aiempaa enemmän töitä, kiittelee alan yrittäjä.
Lainmuutos vapautti nuohoustointa. Vanha määräys, että tulisijat ja hormit on huohottava asuinrakennuksissa vuosittain ja vapaa-ajanasunnoissa kolmen vuoden välein, säilyi ennallaan. Lisäksi seinä- ja kattotikkaat on nekin pidettävä kunnossa. Kuitti tehdystä nuohouksesta kannattaa säilyttää – tulipalon sattuessa vakuutusyhtiö voi vaatia kuitin nähtäväkseen.
Joulunaika on keittiön käytön vilkkainta aikaa, siksi kannattaa hoitaa edellä mainitut asiat kuntoon omassa keittiössä jo hyvissä ajoin. Niin ja se joulun perinteinen ohje: kuumaa kinkkurasvaa ei saa missään nimessä kaataa viemäriin – kinkkurasva on jäähdytettävä ja kovettuneena toimitettava biojätteeseen.
JT Hartikainen
