Mitä tehdä kun tuli tuhoaa turvallisuuden

23.10.2019 Koti
Koskaan ei tiedä, milloin tulesta tulee isäntä rengin sijaan. Kuva: DanielTausis/Unsplah

Tilastojen mukaan Suomessa kuolee tulipaloissa ihmisiä tuplasti enemmän kuin Euroopassa keskimäärin, lähes 90 henkeä vuodessa.

Erilaisia rakennuspaloja maassamme on 5.500 vuodessa – näistä ihmisen toiminta ja laiteviat aiheuttavat valtaosan. Suomessa kirjataan vuosittain reilut 10.000 tulipaloa, joista karkeasti puolet on siten rakennuspaloja.

Mitä tehdä? On selvää, että täällä pohjoisessa ilmanalassa rakennusten lämmittäminen on yleisempää kuin eteläisemmässä Euroopassa – siinäkö selitys? Ei ole: lämmitys on syynä rakennuspaloihin vasta sijalla 3. – edelle menevät ruoanvalmistus sekä laite- ja sähkölaiteviat. Avotuli ja se kuuluisa ”syy tuntematon” jäävät puolestaan lähes marginaalisiksi rakennuspalojen syiksi.

Etelä-Savon palolaitoksen palopäällikkö Isto Heikkinen rauhoittelee kuitenkin ja kertoo, että hänen käsityksensä mukaan paloturvallisuus on nykyään melko hyvällä tasolla.
– Ihmiset ymmärtävät tulen vaarat ja osaavat suojautua palovaroittimin ja palovakuutuksin, kertoo Heikkinen.
– Palovaroittimien hinta ei niinkään ratkaise, kunhan niistä löytyy se CE -merkintä. Tärkeintä on, että patteri vaihdetaan vuosittain – ei siis odoteta, että patteri ”sippaisi”, opastaa paloviranomainen.

Paloturvallisuudesta vastuu on nykyään langetettu taloyhtiöille ja muille kiinteistön omistajille, paloviranomaiset eivät enää kierrä talouksia tutkimassa epäkohtia, vaan jokainen kiinteistönomistaja velvoitetaan itse huolehtimaan varautumisesta pahimpaan esimerkiksi pelastussuunnitelman muodossa.
– Vähintä, mitä jokainen asuja – omistaja tai vuokralainen – voi tehdä, on palovaroittimen lisäksi huolehtia alkusammutinkalustosta – sammutuspeite ja käsisammutin nyt minimissään, opastaa Mikkelin palopäällikkö Isto Heikkinen.

Samoilla linjoilla on myös LähiTapiolanSavo-Karjalan korvausjohtaja Ari Poutanen.
– Ihmisillä on pääsääntöisesti nykyään jo jonkinlainen palovakuutus, kertoo Ari.
– Kiinteistöillä paloturva merkitsee tietysti suurempaa rahallista satsausta kuin vaikkapa vuokra-asunnoissa – suhteellisen kattavan turvan vuokralainenkin saa jo vajaan kympin satsauksella kuussa, heittää Poutanen.
Saattaa toki olla vielä ihmisiä, jotka ajattelevat, että ”eihän ne kivitalot” pala ja että ”kyllä taloyhtiö vastaa”. Nämä ovat kuitenkin harhaluuloja, jotka saattavat vahingon kohdatessa käydä kovinkin kalliiksi.

Kiinteistöyhtiön vakuutukset eivät korvaa esimerkiksi väliaikaisen asumisen kustannuksia, opastaa vakuusasiantuntija.
– Vaikka vahinkotapauksissa asiakas ja vakuutusyhtiö pääsevät yleensä jo muutamassa viikossa yksimielisyyteen korvauksista ja niiden kattavuudesta, voi mennä helpostikin kuukausia ennen kuin uusi koti on asuttavissa, pohtii Ari Poutanen.
Kannattaa siis muistaa, että näissä paloasioissa pätee kolmen V:n sääntö: Vakuuta, Varo ja Varaudu.

JiiTee Hartikainen

 

Selvitä kodin vaaranpaikat

• Jokaista 60 asuinneliötä kohden pitää olla yksi palovaroitin.
• Pesukonetta, tiskikonetta, liettä, uunia tai mitään kodin sähkölaitetta ei koskaan jätetä valvomatta päälle.
• Siisteys on turvallisuutta. Imuroi esimerkiksi jääkaapin tausta säännöllisesti.
• Muista myös varoetäisyys kuumenevien sähkölaitteiden kanssa, esimerkiksi valaisimet.
• Kynttilä kuuluu lyhtyyn, ulkotulet ulos palamattomalle alustalle. Parveke ei ole oikea paikka polttaa ulkotulia.
• Sauna ei ole pyykinkuivatuspaikka eikä varasto. Jos sähkösaunaa ei käytetä, pitää sulakkeet ottaa pois päältä. Niin ei kiuas pääse vahingossakaan lämpenemään.
• Tarkista palo- ja häkävaroitin säännöllisesti ja vaihda niihin paristot kerran vuodessa.
• Huolehdi että kotona on riittävästi alkusammutusvälineitä ja opettele niiden käyttö.
• Älä käytä vettä sähkö- tai rasvapalon sammuttamiseen.
• Tarkista ensiapulaukku, päivitä se ja päivitä myös omat ensiaputaitosi.
• Tee pelastautumissuunnitelma ja pidä kulkureitit esteettöminä.

+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0