Rakennusten huolellinen lämmöneristäminen näkyy lompakossa ja on myös ympäristöteko.
Kotitalouksien lämmöneristys on noussut tapetille sekä energiahintojen nousun että ilmastonmuutoksen myötä. Tilastokeskuksen mukaan kaikesta Suomessa käytetystä energiasta noin 27 prosenttia kuluu rakennusten lämmittämiseen. Nykytekniikalla uudiskohteista pystytään tekemään jo lähes nollapäästöisiä, mutta Suomen rakennuskanta uusiutuu hitaasti, mistä syystä olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta tulisi parantaa. Huolellisella lämmöneristyksellä säästää selvää rahaa ja samalla on mukana ilmastotalkoissa.
Lämmöneristyksiä tekeville yrityksille syksy on kiireisintä aikaa. Työt tuppaavat ruuhkautumaan, vaikka eristeiden vaihtoja ja lisäeristyksiä voitaisiin tehdä ympäri vuoden.
– Uudiskohteissa työt yleensä aloitetaan kevään puolella ja saadaan syksyllä siihen pisteeseen että päästään laittamaan lämmöneristeitä, kertoo monipuolisia lämpöeristyksiä tekevän mikkeliläisen Kaakon Laatueristys Oy:n toimitusjohtaja Joni Korte.
– Olemassa oleviin rakennuksiin lisäeristeitä aletaan kysellä siinä vaiheessa, kun ulkolämpötila laskee pakkasen puolelle.
Pääpainopiste neljättä vuottaan toimivalla kahden miehen yrityksellä on puhallusvillaeristämisessä, mutta lisäksi se tarjoaa myös taloyhtiöiden tarpeisiin esimerkiksi tuulenohjaimien asennuksia ja muita pieniä teknisempiä eristyksiä.
Lämpö nousee ylöspäin ja siitä syystä yläpohja kannattaakin eristää huolellisesti. Nykyisin eristämiseen käytetään pääasiassa puhallusvillaa. Eristepaksuussuositus yläpohjassa on puolimetriä ja seinissä 25 cm.
– Puhallusvillan avulla yläpohjaan on helppoa tehdä saumaton eristekerros. Se on myös kustannustehokkaampi asentaa kuin esimerkiksi levyvilla, sanoo Korte.
Myös eri materiaaleista valmistetut eristeet sopivat Kortteen mukaan yhteen.
– Epäorgaanisen lisäeristeen voi laittaa myös muuta materiaalia olevan vanhan orgaanisen eristeen päälle, mikäli se on kuivaa ja homeetonta.
Suosituimpia materiaaleja puhallusvilloissa ovat tällä hetkellä epäorgaaniset kivi- ja lasivilla, jotka eivät tarjoa kasvupohjaa mikrobeille. Paljon käytetään myös orgaanista puukuituvillaa, mikä imee ja vapauttaa kosteutta eli hengittää.
Mikkeliläisten veljesten Jarno ja Marko Valannan yritys Asennus Valanta Oy on erikoistunut puukuidusta valmistettuun Ekovillan puhallusvillaan.
– Erityisesti silloin, jos vanha eriste on orgaanista materiaalia kuten purua tai sammalta, kannattaa lisäeristäminen suorittaa puukuitueristeellä, joka myös on orgaaninen, kertoo Valanta.
Tämä siitä syystä, että orgaanisella lisäeristeellä on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta samalla tavoin kuin edellä mainituilla vanhoilla eristeillä.
– Näin vältytään kosteuden tiivistymiseltä ja mahdolliselta mikrobikasvustolta vanhan orgaanisen eristeen ja lisäeristeen välissä, kertoo Valanta.
Valannan mukaan eristeet kannattaa tarkistuttaa 5–10 vuoden välein. Yritys tekee myös kartoituskäyntejä.
– Riittävä eristemäärä tasaa lämpöä talvella ja kesällä. Talvella lämpö ei pääse karkaamaan ”harakoille”. Kesällä eriste puolestaan sitoo lämpöä itseensä eikä päästä sitä kaikkea asuintilaan.
– Näin rakennus pitää talvella lämmön ja pysyy kesällä viileänä, Valanta sanoo.
Yritys tarjoaa lämmöneristyspalvelujen lisäksi myös suurtehoimurointia ja kirvesmiespalveluja.